Jos korvaus on maksettu kuolinpesälle, se yleensä kuuluu vainajan avio-oikeuden alaisiin varoihin. Perukirjaan vakuutuskorvaus on tällöin merkittävä vainajan varoihin, vaikka sen arvo ei ylittäisi vapaaosaa. Ellei korvausta ole vielä maksettu, sitä vastaava saatava otetaan osituksessa huomioon. Myös rintaperillisen lakiosaa laskettaessa vakuutuskorvaus katsotaan vainajan varoiksi.

Miten henkivakuutuskorvaus käyttäytyy osituksessa?

Jos on kysymys lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamasta vakuutuskorvauksesta, ei korvauksen kuuluminen avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ole yksiselitteisen selvä. Avio-oikeuden alaista omaisuutta on lähtökohtaisesti kaikki se omaisuus, jota ei ole avioehdolla, lahjakirjalla tai testamentilla määrätty avio-oikeudesta vapaaksi.

Jos puolisoilla on avioehto, joka käsittää kaiken omaisuuden, voidaan katsoa, että avio-oikeus on suljettu pois myös vakuutuskorvauksen osalta. Vakuutuskorvaus olisi silloin lesken yksityistä omaisuutta, jota ei oteta huomioon omaisuuden osituksessa. Mikäli avioehtoa ei ole tai se koskee vain jotain tiettyä omaisuutta, on katsottava, että lesken saama henkivakuutuskorvaus on hänen avio-oikeuden alaista omaisuuttaan.

Vakuutuskorvauksen jättäminen edunsaajapuolison ositettavien varojen ulkopuolelle vaatii erityisen perusteen. Henkivakuutussopimus on katsottu sellaiseksi asiakirjaksi, jolla edunsaajan puolison avio-oikeus voidaan sulkea pois. Henkilö voi esim. määrätä henkivakuutuksen edunsaajaksi lapsensa ja sulkea samalla lapsen puolison avio-oikeuden pois.

Lähde §: perintökaari

Suomen Juristit Oy
17.06.2021