Lasten huoltopäätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano voi ajankohtaistua ikävällä tavalla esimerkiksi kansainvälisissä lapsikaappaustilanteissa. Myös kasvava kansainvälistyminen avioliitto- ym. suhdemarkkinoilla takaa sen, että suomalaisten huoltopäätösten tunnustettavuutta ja täytäntöönpanoa ulkomailla koetellaan.
Haagin lapsikaappaussopimuksen etuna on, että se tähtää yksinomaan lapsen palauttamiseen eikä sen yhteydessä tarvita varsinaista huoltopäätöksen tunnustamista tai sen täytäntöönpanoa toisessa sopimusvaltiossa. Jos Haagin lapsikaappaussopimus ei sovellu, pyritään siihen, että suomalainen huoltopäätös tunnustettaisiin ja pantaisiin täytäntöön kohdevaltiossa, eli valtiossa jonne lapsi on kaapattu. Täytäntöönpanon tarkoituksena on lapsen siirtäminen pakkokeinoin oikealle huoltajalleen.
Suomalaisia lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuja ratkaisuja ei voida ihan noin vain panna täytäntöön vieraassa valtiossa. Päätöksen täytäntöönpano vieraassa valtiossa edellyttää useimmissa tapauksissa asiaa koskevan kansainvälisen sopimuksen olemassaoloa. Tärkein tällainen sopimus on lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta tehty eurooppalainen yleissopimus eli ns. Luxemburgin yleissopimus, jossa jäsenvaltiot sitoutuvat tietyin edellytyksin tunnustamaan ja panemaan täytäntöön toisessa sopimusvaltiossa annetut ratkaisut.
Joskus voi olla mahdollista, että suomalainen päätös julistetaan jossakin valtiossa täytäntöönpanokelpoiseksi pelkästään kyseisen maan sisäiseen lainsäädäntöön perustuen. Jos päätöstä ei voida panna täytäntöön vieraassa valtiossa, saatetaan joutua nostamaan uusi lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva oikeudenkäynti kyseisessä valtiossa.
Pohjoismaisista erityisjärjestelyistä johtuen suomalaiset lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevat päätökset pannaan Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa täytäntöön pääsääntöisesti pohjoismaiden keskinäisen sopimuksen nojalla. Toisessa Pohjoismaassa annettu päätös voidaan panna täytäntöön ilman, että päätöstä on Suomessa vahvistettu täytäntöönpanokelpoiseksi. Täytäntöönpanopyyntö vain osoitetaan käräjäoikeudelle, jonka toimialueella lapsella tai hakijan vastapuolella on asuinpaikka.
Jos päätös on annettu muualla kuin toisessa Pohjoismaassa, sen täytäntöönpano edellyttää Helsingin hovioikeuden hakemuksen perusteella vahvistamaa päätöstä täytäntöönpanokelpoisuudesta. Suomessa ulkomaisiin huolto- ja tapaamisoikeusratkaisuihin suhtaudutaan hyväksyvästi. Pääsääntöisesti päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Suomessa. Kieltäytymisperusteiden avulla voidaan evätä merkitys esimerkiksi sellaisilta ratkaisuilta, jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa tai joissa oikeudenkäyntimenettely on ollut selvästi epäasianmukainen. Samoin päätöksen tunnustamisesta voidaan kieltäytyä, jos päätöksen sisältö on vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita perhe- ja lapsiasioissa.
Lue lisää lapsikaappauksesta.
Lähde §: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, Haagin lapsikaappaussopimus, Luxemburgin yleissopimus
Suomen Juristit Oy
13.02.2015
(Päivitetty 06.09.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
