Ylivelkaisissa kuolinpesissä on omat riskinsä osakkaan kannalta. Kuolinpesää ei pidä mennä jakamaan, ellei varmuutta ole siitä, että velat ovat hoidossa. Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti vainajan veloista, jos pesänselvittäjän hallinto lakkautetaan osakkaiden hakemuksesta ennen kuin velat on maksettu.

Millaisin perustein kuolinpesän osakas voi joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen?

Henkilökohtainen velkavastuu tarkoittaa sitä, että osakkaiden vastuu on yhteisvastuullista ja ensisijaista niin, että velkoja voi periä saatavaansa suoraan keneltä osakkaalta tahansa. Saatavaa ei siis ole tarpeen vaatia ensin kuolinpesän varoista.

Perusteena kuolinpesän osakkaan henkilökohtaiselle velkavastuulle voi olla laiminlyönti luovuttaa pesä virallisselvitykseen, jäämistöomaisuuteen ryhtyminen velkojien vahingoksi, perinnönjaon tai osituksen toimittaminen ennen perittävän velkojen maksamista sekä perunkirjoituksen toimittamiseen liittyvät rikkomukset eli perunkirjoituksen laiminlyönti sekä väärät ilmoitukset tai salaamiset.

Velkavastuun syntyminen

Velkavastuun syntyminen väärien perukirjailmoitusten ja salaamisten perusteella edellyttää osakkaan tahallista toimintaa ja sitä, että osakas samalla vaarantaa velkojien oikeutta. Todistustaakka velkojien oikeuden vaarantumisesta on velkojalla. Velkavastuun syntyminen ei edellytä, että todellista vahinkoa on tapahtunut. Riittävää on, että velkojan oikeus on vaarantunut. Jos pesä ei ole kenenkään hoidettavana, ei perunkirjoituksen laiminlyönnistä seuraa velkavastuuta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun vainajalla ei ole kuin etäisiä, muualla asuvia sukulaisia, jolloin ei voida osoittaa ketään, jota voitaisiin pitää perunkirjoitusvelvollisena.

Perunkirjoituksen laiminlyönnin perusteella henkilökohtainen ja rajoittamaton velkavastuu voi syntyä vain osakkaalle, jonka hoidossa pesä on ja joka sillä perusteella on velvollinen perunkirjoituksen toimittamaan.

Kuolinpesän osakkaan vastuu

Kuolinpesän osakas vastaa perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään vainajan veloista, jos kuolinpesää ei kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. Kuolinpesän luovuttamisen laiminlyönnin perusteella velkavastuuta ei synny osakkaalle, joka ei ole saanut pesästä mitään etua eikä ryhtynyt muihin kuin laissa tarkoitettuihin pesää koskeviin toimenpiteisiin kuten perunkirjoitukseen. Esimerkiksi perittävää sitoneen vuokrasopimuksen irtisanomista on oikeuskäytännössä edellä mainitun vastuuvapauden kannalta pidetty sallittuna pesää hyödyttävänä toimena.

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uutta velkaa eikä pesän omaisuutta luovuteta edellä mainittuun virallishallintoon kuukauden kuluessa siitä, vastaa osakas tästä uudestakin velasta. Jos kuolinpesä luovutetaan virallisselvitykseen hakemuksesta, joka on tehty yli kuukausi perunkirjoituksen jälkeen, vastaa osakas kuukausi ennen hakemusta tietämiensä velkojen ja luovutetun omaisuuden arvon välisestä erotuksesta. Velkojan vaatimuksesta osakkaan on valallaan vahvistettava, ettei hän kuukautta ennen hakemuspäivää ole tiennyt siitä velasta, jota vaatimus tarkoittaa. Jollei hän voi valaa tehdä, katsotaan hänen aikaisemmin tienneen velasta.

Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen voidaan hakea julkista haastetta vainajan ja pesän velkojen selvittämiseksi. Hakemuksen voi tehdä eloonjäänyt puoliso, kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija. Julkista haastetta voidaan hakea myös eloonjääneen puolison velkojen selvittämiseksi.

Vainajan vastattavana olleen takauksen tai muun sitoumuksen realisoituessa maksuvelvollisuudeksi, kyseistä velkaa ei pidetä osakkaan kannalta tiedettynä, jos osakkaalla on ollut pätevä syy olettaa, ettei hän kyseisen takauksen tai muun sitoumuksen perusteella maksuvelvolliseksi joudu.

Lähde §: perintökaari

Lue lisää kuolinpesän veloista.

Suomen Juristit Oy
16.02.2021
(Päivitetty 11.08.2021)