Millä edellytyksillä lapsi voidaan ottaa huostaan ja järjestää sijaishuolto?
Lapsen huostaanotto ja sijaishuolto on viimesijainen toimintamuoto lastensuojelutoimenpiteiden kategoriassa. Siihen turvaudutaan vain, jos puutteet lapsen huolenpidossa, kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantavaa lapsen omaa käyttäytymistä voi olla päihteiden käyttö, vähäistä suurempi rikollinen teko tai muu näihin rinnastettava toiminta. Edellytyksenä huostaanotolle lisäksi on, etteivät avohuollon toimenpiteet riitä tai ole mahdollisia ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
Edellä mainittujen huostaanoton edellytysten täyttyessä kunnan sosiaaliviranomaisella on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto. Huostaanotto voidaan toteuttaa joko kiireellisenä turvaamistoimenpiteenä tai varsinaisena huostaanottona. Varsinainen huostaanotto tarkoittaa yleensä lapsen pidempiaikaista sijoittamista kodin ulkopuolelle. Huostaanotto voidaan kunnan sosiaalilautakunnan toimesta toteuttaa tahdonvastaisesti, mutta huostaanotto lienee usein myös suostumukseen perustuvaa.
Huostaanottoa valmisteltaessa lasta ja hänen läheisiään on kuultava. Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustavat huostaanottoa, kunnan sosiaalilautakunnan tekemä huostaanottopäätös on vahvistettava hallinto-oikeudessa. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella ja hänen huoltajillaan tai muutoin hänestä huolehtivalla aikuisella on oikeus valittaa huostaanottopäätöksestä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Aikaisemminkin se voidaan lakkauttaa, mikäli huostaanoton syyt ovat lakanneet, ja mikäli huostaanoton lopettaminen ei ole vastoin lapsen etua. Huostaanoton päätyttyä kunnan sosiaalilautakunnalla on velvollisuus tukea lasta ja nuorta, kunnes nuori täyttää 21 vuotta.
Nopeaa apua lakiasioihin.
