Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen vaadi jakoa. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Vaikka rintaperillinen vaatisi, että perintö jaetaan lesken eläessä, leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon tavanomaisine asuntoirtaimistoineen, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Tätä kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi, joka menee jopa lakiosaperillisen oikeuden edelle. Näin ollen, mikäli ensiksi kuolleen puolison jäämistöön kuuluu vain puolisoiden yhteinen koti ja leski vetoaa vähimmäissuojaansa, ei rintaperillisten lakiosaa voida toteuttaa lesken eläessä (KKO 2012:90). Lesken oikeuteen ei vaikuta se, oliko asunto yksin vainajan omistuksessa tai omistettu puoliksi lesken ja vainajan kesken, eikä edes se, oliko puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Kodiksi sopiva asunto

Mikä on sitten kodiksi sopiva asunto? Oikeuskäytännössä on katsottu, että lesken ei tarvitse tyytyä mukavuuksiltaan vaatimattomampaan asuntoon, vaikka sellainen lesken omaisuuteen tai vainajan jäämistöön kuuluisikin. Tämä aiheuttaa käytännössä laajoja tulkintaerimielisyyksiä, jotka ratkaisee ensi kädessä pesänjakaja ja viime kädessä tuomioistuin.

Lesken hallinta-oikeus ja velvollisuudet

Lesken on pidettävä asunnosta huolta ottaen huomioon omistajan etu. Hänen on toimittava siten, että asunnon nimellisarvo säilyy omistajien hyväksi. Leski ei saa myydä eikä pantata hallintaoikeuden alaista omaisuutta ilman omistajien lupaa. Leskellä on kuitenkin omistajia kuulematta oikeus uudistaa asuntoirtaimistoa. Myöskään omistaja ei saa myydä tai pantata hallintaoikeuden alaista omaisuutta. Leski voinee kuitenkin antaa asunnon vuokralle ja pitää vuokratulon.

Hallinta-aikanaan leski vastaa asunnon käyttöön liittyvistä kuluista, joita ovat sähkö- ja vesimaksut sekä kotivakuutus. Asunto-osakeyhtiön yhtiövastikkeen maksuvelvollisuuden jakamisesta ei olla lainoppineidenkaan kesken yhtä mieltä. Käytännössä toimitaan siten, että leski vastaa sähkö- ja vesimaksuista sekä hoitovastikkeesta omistajien maksaessa rahoitusvastikkeen. Mikäli leski omistaa puolet asunto-osakkeesta, maksaa hän luonnollisesti myös puolet rahoitusvastikkeista. Toinen oikeuskirjallisuudessa esitetty tapa määrittää lesken vastuu asunnon kuluista on se, että leski vastaa omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan omaisuudesta saatavalla tuotolla, kuten asunnon vuokratuotolla (PK 12:3.2).

Leski voi vapaaehtoisesti luopua hallintaoikeudestaan omistajien hyväksi. Tämä aiheuttaa perillisille lahjaverovelvollisuuden, sillä lesken hallintaoikeuden arvo on aikanaan vähennetty jäämistön säästöstä perintöveroa määrättäessä. Se, että leski joutuu muuttamaan vanhainkotiin, ei tarkoita sitä, että leski luopuisi hallintaoikeudesta.

Avopuolisolla ei ole lakimääräistä oikeutta pitää hallussaan puolisoiden yhteistä kotia puolison kuoleman jälkeen. Avolesken asumissuoja on toteutettava testamentilla.