Puolison perintöoikeus

Pääsääntöisesti puoliso perii lapsetta kuolleen aviopuolisonsa. Mitään lakiosaoikeutta ei puolisolla kuitenkaan ole eli lapseton henkilö voi pätevästi testamentata koko omaisuutensa jollekin muulle kuin puolisolleen. Puolison perintöoikeus on oikeutena vahvempi kuin lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana mutta tämä toimii lesken suojana, kuten myös viimekädessä asumissuoja- ja avustussäännökset. Kun leski perii puolisonsa, on hänen näin ollen maksettava myös perintöveroa saamastaan omaisuudesta. Puolisolla ei ole perintöoikeutta, jos perittävän kuollessa oli vireillä avioero puolisoiden välillä. Lisäksi avopuolisolla ei ole perintöoikeutta.

ENsiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset

Puolisonsa perineen puolison kuoltua, saavat ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaiset perilliset pääsääntöisesti puolet viimeksi eläneen puolison jäämistöstä. Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on testamentatun omaisuuden arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Puolittamissäännöstä voidaan lisäksi poiketa mm. silloin, kun pesä on vaurastunut ensiksi kuolleen puolison jälkeen viimeksi eläneen puolison toimesta. Eloonjäänyt puoliso on omistajan tavoin oikeutettu käyttämään ja luovuttamaan ensiksi kuolleelta puolisolta perimäänsä omaisuutta. Eloonjäänyt puoliso ei puolison perintöoikeustilanteessa saa kuitenkaan testamentata ensiksi kuolleen puolison perillisille kuuluvaa osuutta pesästä.

Holtiton perityn omaisuuden vähentäminen lahjoittamalla tai muuten voi tosin aiheuttaa vastikevelvollisuuden ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille viimeksi eläneen jäämistöstä. Ellei vastiketta voida suorittaa, voidaan lahjaa tai muuta toissijaisten perillisten oikeutta loukkaavaa oikeustointa vaatia peräytettäväksi, mikäli perillisten oikeutta loukkaavan luovutuksen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että luovutus loukkaa ensiksi kuolleen perillisten oikeutta. Peräytymistä koskeva kanne tulee nostaa vuoden kuluessa viimeksi kuolleen puolison jälkeen toimitetusta perunkirjoituksesta, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa loukkaavan luovutuksen ajankohdasta.

perimysjärjestys

Toissijaisia perillisiä ovat äiti, isä, veli, sisar ja veljen ja sisaren jälkeläiset. Oikeuskäytännön mukaan myös veli- ja sisarpuolet kuuluvat toissijaisten perillisten piiriin. Viimeksi eläneen puolison kuolinhetkellä elossa olevista toissijaisista perillisistä saavat perinnön ne, joilla lähinnä silloin olisi oikeus periä ensiksi kuollut puoliso. Jos ensiksi kuolleen puolison perillisistä olisi elossa esimerkiksi äiti, isä ja tytär, saavat äiti ja isä puoliksi toissijaisille perillisille kuuluvan perinnön. Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jää perillistä, perivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset koko omaisuuden. Jos kummallakaan kuolleista puolisoista ei ole perillisiä elossa, menee perintö valtiolle.

Lähde §: perintökaari

Ella Suitiala

Artikkelin kirjoittaja:

Ella Suitiala
Lakimies, OTM
Suomen Juristit Oy
21.04.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.