Joutuuko puoliso vastaamaan toisen puolison veloista?

Kumpikin puoliso vastaa itse yksin tekemästään velasta, oli velka sitten tehty ennen tai jälkeen vihkimisen. Avioliiton solmiminen ei suinkaan takaa edes osittaista vapautusta veloista. Myöskään avioliiton purkautumisen jälkeen puoliso ei joudu vastuuseen sellaisesta velasta, jonka toinen puoliso on yksin tehnyt.

Puolisot voivat toki halutessaan ottaa yhdessä velkaa, josta myös yhdessä vastaavat. Puolisot vastaavat yhdessä myös sellaisesta velasta, jonka toinen puoliso on yksin tehnyt perheen elatusta varten. Tällaista tarpeellista velantekoa voi olla esimerkiksi elintarvikkeiden tai tarpeellisen koti-irtaimiston hankinnasta syntynyt velka, ei kuitenkaan rahalaina, mutta esimerkiksi ruokakaupan tili ja osamaksukaupalla ostetun lieden jäännöskauppasumma. Yhteisvastuuta elatusvelasta ei kuitenkaan ole, jos velkoja on tiennyt puolisoiden asuvan välien rikkoutumisen vuoksi erillään.

Jos puoliso käyttää väärin oikeuttaan tehdä velkaa, josta toinenkin puoliso tulee vastaamaan, on oikeudella valta julistaa hänet menettäneeksi mainitun oikeuden. Oikeus voi peruuttaa päätöksen, milloin puolisot siitä sopivat tai muuttuneet olot antavat siihen aihetta.

Nimiperiaate on vallitseva myös velkojen kohdalla samoin kuin omaisuuden kohdalla: se kenen nimissä, se lähtökohtaisesti on vastuussa. Kun avioeroa koskeva asia on vireillä tai kun avioliitto on purkautunut, voi puoliso osituksen toimittamista varten hakea julkista haastetta omien tai toisen puolison velkojen selvittämiseksi. Viimeistään osituksen toimittamista varten on varsinkin velkaisissa ja toraisissa suhteissa syytä kääntyä lakimiehen puoleen.