Perinnön jakaminen tehdään sen jälkeen, kun pesän velat on maksettu, saatavat kotiutettu, osakkaat määritelty sekä kuolinpesä muutoinkin selvitetty. Perinnön jakaminen tehdään perintökaaren säätelemissä puitteissa. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona tai toimitusjakona. Perintö voidaan jakaa kokonaan tai osittain. Perinnönjako voidaan tehdä tasajakona tai poiketa tasajaosta.

Sopimukseen perustuva jako

Valtaosa perinnöistä jaetaan sopimusjakona. Sopimusjako on kuolinpesän osakkaiden ja muiden oikeudenomistajien, kuten eritystestamentin saajien, keskinäinen sopimus siitä, miten perintö jaetaan. Tämä osapuolten välinen sopimus kirjataan perinnönjakosopimukseen eli perinnönjakokirjaan. Perinnönjakokirjassa luetellaan ensin perinnönjättäjä ja perilliset ja muut saajat, ketkä perintöä ovat jakamassa. Tämän jälkeen määritellään kunkin perintöosuus tai ilmoitetaan muu peruste, jolla perintöä saadaan. Perintöosuudet määritellään murtolukuina esim. 1/4. Henkilöiden ja perintöosuuksien jälkeen jakokirjaan merkitään jaettava omaisuus. Jaettava omaisuus on siis se omaisuus, mikä on jäljellä vainajan ja pesän velkojen maksamisen jälkeen. Näiden jälkeen jakokirjaan kirjoitetaan kunkin henkilön kohdalle se, mitä hän kuolinpesästä saa. Tämän jälkeen jakokirja päivätään, allekirjoitetaan ja kaksi esteetöntä todistajaa sen todistavat.

Toimitusjako

Jokainen kuolinpesän osakas voi itsenäisesti hakea käräjäoikeudesta pesänjakajaa perinnönjakoa toimittamaan. Pesänjakaja, määräyksen saatuaan, ryhtyy toimittamaan jakoa ja ensivaiheessa pyrkii saamaan aikaan sopimuksen perinnönjaosta. Ellei sopimusta synny, pesänjakaja tekee oman jakoratkaisun ja toteuttaa sen mukaisesti perinnönjaon. Pesänjakajan ratkaisuun tyytymätön pesän osakas voi valittaa ratkaisusta käräjäoikeuteen.