Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken

Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken tehdään omaisuuden osituksen tai erottelun kautta. Lesken hyväksi tehty testamentti muuttaa tätä asetelemaa.

Leski ei peri puolisoaan, jos edesmenneellä puolisolla on lapsia. Perintökaaren mukaisessa perimysjärjestyksessä lapset tulevat ensin ennen puolisoa. Leskellä on kuitenkin oikeuksia perinnönjättäjän omaisuuteen ja usein lesken ja perinnönjättäjän omaisuus on myös sekoittunut toisiinsa siten, että on vaikea tietää kumman omaisuudesta on kysymys. Lisäksi puolison hyväksi tehty testamentti tai puolisoiden keskinäinen testamentti muuttaa asetelmaa samoin kuin olemassaoleva avioehtosopimus.

Lasten oikeus periä vanhempansa

Lapsilla on oikeus periä vanhempansa. Jos edesmenneellä henkilöllä oli sekä puoliso että lapsia, ovat molemmat osakkaita kuolinpesässä. Lesken osakkuusasema kestää siihen saakka, että ositus lesken ja perinnönjättäjän välillä tehdään. Leskelle siis erotetaan osituksessa hänelle kuuluva/jäävä omaisuus. Se omaisuus, mikä ei jää leskelle, voidaan jakaa lasten kesken.

Lesken oikeus perinnönjättäjän omaisuuteen

Osituksessa omaisuudet tasataan ja enemmän omistaneelta puolisolta siirtyy tasinkona omaisuutta vähemmän omistaneelle puolisolle. Jos leski kuitenkin omisti enemmän kuin ensiksi kuollut puoliso, leskellä ei ole tasingonmaksuvelvollisuutta.

Leskellä on vähimmäisoikeutena oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto. Vaikka siis leski ei itse omistaisi mitään ja perinnönjättäjä omistaisi yksin sen asunnon, jossa puolisot ovat asuneet, jää tämä asunto kokonaan lesken hallintaan, jos leski niin haluaa.

Nopeaa apua lakiasioihin.