Perinnönjako

Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus.

Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa perinnönjaon perintökaaren säätelemissä puitteissa. Jako on pesänjakajan toimitettava, jos yksikin osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu. Ulosottomies voi antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon sopimusjakona, jos pesän osakkaan ulosmittausvelkoja siihen suostuu.

Sopimusjako

Osakkaat voivat jakaa perinnön keskenään sopimalla tavalla. Valtaosa perinnöistä jaetaan sopimusjakona. Sopimusjako on kuolinpesän osakkaiden ja muiden oikeudenomistajien, kuten eritystestamentin saajien, keskinäinen sopimus siitä, miten perintö jaetaan. Tämä osapuolten välinen sopimus kirjataan perinnönjakosopimukseen eli perinnönjakokirjaan. Perinnönjakokirjassa luetellaan ensin perinnönjättäjä ja perilliset ja muut saajat, ketkä perintöä ovat jakamassa. Tämän jälkeen määritellään kunkin perintöosuus tai ilmoitetaan muu peruste, jolla perintöä saadaan. Perintöosuudet määritellään murtolukuina esim. 1/4. Henkilöiden ja perintöosuuksien jälkeen jakokirjaan merkitään jaettava omaisuus.

Jaettava omaisuus on siis se omaisuus, mikä on jäljellä vainajan ja pesän velkojen maksamisen jälkeen. Näiden jälkeen jakokirjaan kirjoitetaan kunkin henkilön kohdalle se, mitä hän kuolinpesästä saa. Tällöin perinnönjakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat ja sen todistaa kaksi esteetöntä todistajaa. Myös valtuutettu voi osakkaan puolesta allekirjoittaa perinnönjakokirjan. Mikäli pesän osakas on vajaavaltainen (eli alaikäinen tai täysi-ikäinen, joka on julistettu vajaavaltaiseksi) tai osakas on edunvalvonnassa, tarvitaan sopimusjaolle holhousviranomisen lupa.

Myös sopimusjakoa voi moittia. Tällöin osakkaan on moiteajan kuluessa nostettava moitekanne käräjäoikeudessa. Sopimusjaon, kuten toimitusjaonkin moiteaika muotovirheen perusteella on 6 kuukautta sopimuksen syntyhetkestä. Sisällöllisen virheen perusteella sopimusjaon moite ei kuitenkaan ole sidottu kuuden kuukauden määräaikaan, mutta se on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa sopimuksen syntymisestä ja tällöin moiteperusteena ovat yleiset oikeustoimen pätemättömyys- ja kohtuullistamisperusteet, eivät perintökaaren säännökset. Sopimusjakoa ei siten voi moittia yksin sillä perusteella, että osakas olisi saanut jaossa vähemmän omaisuutta kuin hän lain mukaan olisi saanut.

Toimitusjako

Mikäli osakkaat eivät pääse sopuun perinnönjaosta, voi yksikin kuolinpesän osakas hakea kuolinpesään pesänjakajan. Tällöin osakas pyytää suostumuksen tehtävään sopivalta lakimieheltä ja tekee käräjäoikeudelle hakemuksen pyytäen, että käräjäoikeus määrää perinnönjaon pesänjakajan toimitettavaksi. Hakemukseen on liitettävä jäljennös perukirjasta. Käräjäoikeuden on ennen pesänjakajan määräämistä pyydettävä lausuma niiltä osakkailta, jotka eivät ole hakemukseen yhtyneet.

Toimitusjako lähtee liikkeelle siten, että pesänjakaja kutsuu osakkaat jakokokoukseen. Jakokokouksia voi olla useita. Pesänjakajan on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Yhteisomistuksen vahvistaminen omaisuuteen on siis pääsääntö. Omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella on pantava samaan osaan. Jollei jakoa saada toimitetuksi sen takia, että jäämistöön kuuluu vain vähäinen määrä omaisuutta, jota on vaikea jakaa, kuten vain yksi asunto-osake, pesänjakajan on haettava käräjäoikeudelta myyntilupaa omaisuuden realisoimiseksi.

Pesänjakaja voi myös tehdä perinnönjaon osakkaiden sopimalla tavalla. Pesänjakajan tuleekin tiedustella osakkailta halukkuutta sovintoon. Mikäli osakkaat eivät pääse sovintoon, tekee pesänjakaja päätöksen omaisuuden jakamisesta. Toimitusjaossa vain pesänjakaja allekirjoittaa jakokirjan. Toimitusjakoa voi moittia käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa pesänjakajan päätöksestä.

Lähde §: perintökaari