Perinnöstä luopuminen ulosoton välttämiseksi on mahdollista. Perinnöstä pitää luopua oikeaan aikaan, oikealla tavalla, kokonaan ja ehdoitta. Tehokas luopuminen estää ulosoton.
Perilliselle vastaisuudessa tulevaa perintöosuutta ei voi ulosmitata etukäteen. Se on ulosmittauskelvoton. Jos siis henkilö joutuu ulosoton kohteeksi, häneltä ei voida vastaisuuden varalle ulosmitata sellaista perintöä, joka hänelle ei ole vielä tullut. Perittävän kuoltua tilanne kuitenkin muuttuu. Velkaisen perillisen osuus perinnöstä on ulosmittauskelpoista varallisuutta.
Ulosottokaaren mukaan:
”Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen osoittaa, että hän on:
1) perittävän eläessä luopunut oikeudestaan perintöön perintökaaren mukaisesti;
2) perittävän kuoleman jälkeen antanut kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksi kuolinpesälle niin kuin hallintolain 57 §:n 2 momentissa säädetään; tai
3) perittävän kuoleman jälkeen jättänyt luopumisilmoituksen kotipaikkansa maistraattiin tallettamista varten.”
Ulosottokaaren mukaan velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei siis saa ulosmitata, jos velallinen osoittaa, että hän on perittävän eläessä luopunut oikeudestaan perintöön perintökaaren mukaisesti taikka perinnönjättäjän kuoltua luopunut perinnöstä tehokkaasti. Jos perillinen on luopunut ns. tehottomasti perinnöstä (ks. tehokkaan luopumisen edellytykset muista artikkeleista), on perintöosuus siinä tapauksessa ulosmitattavissa. Ulosottovelkojan on aktiivisesti ja oma-aloitteisesti osoitettava luopuminen tehottomaksi ja puututtava siihen, jos velkoja aikoo siihen vedota.
Perinnöstä luopuminen ulosoton välttämiseksi on siis mahdollista. Lähtökohtana lienee kuitenkin järkevää pitää sitä, että ulosottovelat pyrittäisiin maksamaan. Perintösaanto on siihen yksi keino.
Nopeaa apua lakiasioihin.
