Rahavelan korko on yleensä sovittavissa

Rahavelan korko on pääsääntöisesti tahdonvaltainen asia ja siitä voidaan sopia osapuolten välisellä sopimuksella. Pääsäännön mukaisesti rahavelka on kuitenkin koroton. Jos koronmaksusta ei ole sovittu velallisella ei ole yleensä velvollisuutta maksaa korkoa ennen velan erääntymistä. Erääntyneelle velalle on taas pääsääntöisesti maksettava korkoa. Eräpäivästä kannatta sopia kirjallisesti.

Lainatessa rahaa voi takaisinmaksun eräpäivän mainita esim. tilisiirron viestikentässä. Näin ollen saatavan reaaliarvo säilyy viivästystilanteissa, eikä rahoittaja joudu kärsimään tappioita. Korottomuus oikeudellisena pääsääntönä on monissa tilantessa kuitenkin vallitsevan luottokäytännön mukainen.

Asuntolainan korko

Asuntolainan korko määritellään usein tapauskohtaisesti esimerkiksi pankissa, mikäli pankkia käytetään asuntolainan rahoittajana. Asuntolainan kustannukset muodostuvat lähtökohtaisesti viitekorosta, marginaalista ja lainan takaisinmaksuun liittyvistä hoitokuluista. Lisäksi lainasta veloitetaan yleensä pankkikohtainen toimitusmaksu lainan noston yhteydessä.

Rahavelan korko sisältyy usein erityissäännöksiin

Rahavelasta on yleisyytensä ja moninaisuutensa vuoksi olemassa paljon erityissäännöksiä. Erityissäännösten perusteella voi olla niin, että korkoa on maksettava ennen velan erääntymistä. Esimerkiksi vahingonkorvaukselle on maksettava viivästyskorkoa vahinkotapahtumasta lukien. Useissa sopimustyypeissä korkolausekkeita käytetään yleisesti osana sopimusten vakioehtoja.

Myös tuottokorko edellyttää erityisen perusteet, eikä siis ole automaatio. Irtaimen kauppaa koskevan sääntelyn perusteella kaupan purkutilanteissa on palautettavalle kauppahinnalle maksettava korkoa maksupäivästä lukien. Vastaavia säännöksiä löytyy muistakin laeista.

Lähde §: korkolaki

Lue lisää kiinteistön vakuusarvon alentumisesta.

Suomen Juristit Oy
13.01.2017

Nopeaa apua lakiasioihin.