Rikosuhrimaksun määrää yleensä sama taho, joka on määrännyt rikoksesta seuraamuksen. Rikosuhrimaksu on kiinteä maksu, jonka suorittaa rikoksen tekijä, joka on syyllistynyt rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Maksun tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta rikosuhrimaksujen tuottoa vastaavalla määrällä. Maksu siirtää taloudellista vastuuta rikosuhripalveluiden järjestämisestä valtiolta rikosten tekijöille.

Rikosuhrimaksun määrää rikosasioissa yleensä tuomioistuin

Jos rikosasia käsitellään tuomioistuimessa rikosuhrimaksun määrää maksettavaksi tuomioistuin rangaistusta tuomitessaa. Jos asia voidaan käsitellä sakkomenettelyssä rikosuhrimaksun määrääjä on syyttäjä, poliisi, tullimies, rajavartija tai erätarkastaja sakkomääräyksen yhteydessä.

Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikosuhrimaksu on suuruudeltaan 40 tai 80 euroa, eikä sitä voi määrätä, jos rikosuhrimaksun rahamäärä olisi suurempi kuin rikoksentekijälle tuomittava tai määrättävä sakko. Oikeushenkilölle määrättävä rikosuhrimaksu on 800 euroa.

Muutoksenhaku rikosuhrimaksuun

Maksuvelvollisuudesta saa hakea muutosta vain pääasian yhteydessä. Rikosuhrimaksu itsessään ei siis ole valituskelpoinen. Maksun täytäntöönpanosta ei peritä ulosottomaksua.

Nopeaa apua lakiasioihin.