Saako lapsenlapsi lakiosan?

Saako lapsenlapsi lakiosan?

Perinnönjättäjän lapsen toiminta vaikuttaa siihen, saako lapsenlapsi lakiosan. Lakiosaan on oikeutettu rintaperilliset. Rintaperillisellä tarkoitetaan perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevaa perillistä. Lapsenlapsella on siten oikeus lakiosaan, mutta vasta silloin, jos perinnönjättäjän lapsi ei ota lakiosaa vastaan. Lakiosaoikeus kuuluu kullekin lapselle tai hänen jälkeläisilleen; kullekin haaralle yksi osuus.

Esimerkki: Perinnönjättäjällä A on kolme lasta; B, C ja D. Kunkin perintöosuus on siten 1/3. Perinnönjättäjä A testamenttaa omaisuutensa naapurilleen, joka ei ole sukulainen. Lapsilla B, C ja D on kullakin oikeus lakiosaan, joka on puolet perintöosasta, eli 1/6 kullakin. Lakiosaoikeus on lapsilla toisistaan riippumattomana siten. Kullakin on siis erikseen oikeus vaatia 1/6 osaa perinnöstä lakiosana. B ei halua lakiosaa eikä tee sitä koskevaa vaatimusta. C esittää lakiosavaatimuksen 1/6 -osuudesta perintöön. Lapsista D on kuollut ja hänellä on kaksi lasta, E ja F, jotka ovat D:n oikeudenomistajia ja tulevat sijaantulojärjestyksessä D:n paikalle osakkaiksi A:n kuolinpesään jakamaan D:n osuutta. Heillä on kummallakin oikeus vaatia lakiosana D:n osuutta 1/6, joka jakautuu heille kahdelle tasan eli 1/12 osaa kummallekin.

Lapsenlapset ovat siis oikeutettuja lakiosaan, mutta vasta sitten, jos heidän ”edellään” oleva perillinen, äiti tai isä, ei ole enää osakkaana kuolinpesässä. Osakkuus siirtyy lapselta lapsenlapselle joko kuoleman tai perinnöstä luopumisen kautta.

Vaikka D on kuollut, ei hänen oikeutensa kasvata B:n ja C:n lakiosuutta eikä myöskään siirry heille. Vaikka B jättää lakiosansa vaatimatta, ei se perusta C:lle eikä D:lle oikeutta vaatia lakiosaa hänen puolestaan.

Nopeaa apua lakiasioihin.