Kun työntekijä säästää vuosilomastaan osan pidettäväksi seuraavalle lomakaudelle puhutaan säästövapaasta. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävän osan lomastaan. Tätä oikeutta voidaan silti rajoittaa, jos tästä aiheutuu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vakavaa haittaa arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi työtehtävien ja työnantajan toiminnan luonne. Työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä myös sopia 18 päivän ylittävän osan lomasta pidettäväksi säästövapaana, eli myöhemmin seuraavalla lomakaudella.

Sääntönä on, että säästövapaista on neuvoteltava työnantajan kanssa erikseen. Tämä tulee tapahtua viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijää tulevan vuosiloman ajankohdasta. Mikäli säästövapaan ajankohdasta ei päästä työantajan ja työntekijän välillä yhteisymmärrykseen voi työntekijä, toisin kun vuosiloman kohdalla, pitää säästövapaan haluamansa ajankohtana. Tällöin loman pitämisestä on ilmoitettava vähintään neljä kuukautta ennen sen pitämistä.

Säästövapaa on myös palkallista vapaata ja lasketaan  normaalin vuosiloman tapaan. Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän säästövapaista, sillä työntekijällä tai tämän edustajalla on oikeus pyynnöstä saada kirjallinen selvitys työntekijän säästövapaista. Vuosiloman tapaan työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada pitämättömistä säästövapaista vuosilomakorvaus.

Lue lisää vuosiloman pituudesta.

Lähde §: vuosilomalaki