Sovittelu konfliktinratkaisussa on usein vaihtoehto raskaalle oikeusprosessille. Lyhyesti konflikti on erimielisyyden yhteentörmäys. Erimielisyys voi olla lyhyt tai pitkäaikainen, mutta riidassa tilanteeseen haetaan jo jotakin ratkaisua.
Perinteisesti yksityishenkilöiden riita-asioita on viime kädessä käsitelty käräjäoikeuksissa. Tämän päivän suuntaus on kuitenkin se, että yhä useammat riita-asiat saavat ratkaisunsa sovittelussa. Sovitteluratkaisu on usein halvempi. Väitetään myös, että sovitteluratkaisut ovat pysyvämpiä.
Sovittelu on menettely, joka aina merkitsee kolmannen väliintuloa. Perinteisen käräjäoikeuden istunnon tuomarin roolista sovittelijan roolia voisi kuvata sillanrakentajaksi. Sovittelijan on oltava neutraali ja puolueeton. Sovittelijan väliintulo edellyttää osapuolten vapaaehtoisuutta. Käräjäoikeuden riita-asiaan voi joutua vastaamaan tahtomattaankin. Ainakin passiivisuudella voi olla jutussa pärjäämisen kannalta vakavia seuraamuksia.
Vapaaehtoisuus antaa sovittelulle hyvän lähtökohdan. Sovittelumallit on jaettu evaluatiiviseen, fasilitatiiviseen ja formatiiviseen sovitteluun. Evaluatiivisessa, eli arviovassa sovittelussa sovittelija pyrkii kertomaan miten juttu mahdollisesti päätyisi tuomioistuimessa. Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia. Transformatiivisessa sovittelussa nähdään ongelman toinen puoli. Muutos nähdään uutena mahdollisuutena. Fasilitatiivisessa sovittelussa selvitettään osapuolten todelliset intressit ja pyrittän sovittamaan niitä yhteen. Jotkut sovittelumalleista soveltuvat tietysisältöisiin asioihin paremmin kuin toiset vrt. perheoikeudelliset riita-asiat- yrityselämä. Sovittelumallien rajat eivät ole kuitenkaan jyrkkiä ja sovittelija voi käyttää päällekäin monenlaisia malleja tai vaihtaa lähestymistapaa sovittelun edetessä.
Sovittelun etuja
Sovittelun etuina on sen nopeus ja hintalappu. Pärjääminen tuomioistuimessa vaatii nykyään asianajajan. Asianajopalkkiot ovat josku isoja ja häviämisriskin vuoksi moni valitsee mielummin sovittelun. Tuomioistuimien jonot ovat myös pitkiä. Sovittelu on joustavaa ja sopimukset ovat sitovia. Sovintoratkaisu voidaan myös vahvistaa käräjäoikeudessa. Sovittelu menettelynä antaa osapuolille paremmat mahdollisuudet hallita konfliktiaan ja vaikuttaa lopputulemaan. On mahdollista myös, että osapuolten suhteet säilyvät parempana. Sovittelussa ei jaeta kultamitalia, vaan toisin kuin tuomioistuinratkaisussa, pyritään ratkaisuun, jossa on molemmille ”osavoittoja”. Näin sovitteluratkaisu voi tuntua ratkaisun kohteiden mielestä oikeammalta ja säilyä paremmin. Sovitteluprosessiin ja sen lopputuloksiin ollaan tutkitusti tyytyväisempiä kuin tuomioistuimen tuomioihin.
Nopeaa apua lakiasioihin.
