Jos testamentin tekijä ei sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi pysty tekemään testamenttia laissa säädettyjen muotovaatimusten mukaisesti, on mahdollista tehdä suullinen hätätilatestamentti.

Suullinen hätätilatestamentti

Jos testamentin tekijä ei sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi pysty tekemään testamenttia laissa säädettyjen muotovaatimusten mukaisesti, hän voi turvautua niin sanottuun hätätilatestamenttiin. Testamentin muotovaatimuksena normaalitilanteessa on se, että testamentti tehdään kirjallisesti. Tästä poikkeuksen muodostaa hätätilatestamentti, joka voi olla myös suullinen. Hätätilatestamentti ei ole välttämättä suullinen, vaan se voi olla sen lisäksi myös kirjallinen.

Testamentille on tärkeää, että se on myöhemmin todistettavissa. Testamentissa testamentintekijä ilmoittaa viimeisen tahtonsa ja jotta tämä saadaan selville, vaaditaan testamentilta normaalisti kirjallista muotoa. Suullista hätätilatestamenttia koskee myös todistelun vaatimukset. Suullista hätätilatestamenttia tehtäessä pitää paikalla olla yhtä aikaa kaksi esteetöntä todistajaa testamenttia kuulemassa.

Hätätilatestamentti voi olla myös kirjallinen, jolloin sen on oltava testamentin tekijän itsensä kirjoittama ja allekirjoittama. Kirjallinen hätätilatestamentti voidaan tehdä todistajittakin.

Mikä on sellainen hätätila, jolloin testamentti voidaan tehdä muotomääräyksiä noudattamatta?

Hätätilana voidaan pitää äkillistä sairautta tai onnettomuutta, joka estää testamentin tekemisen muotovaatimuksia noudattaen. Laissa mainittu ”muu pakottava syy” jää arvioitavaksi tapauskohtaisesti, mutta sellaiset ovat erittäin poikkeuksellisia tilanteita. Yleisin hetki, jolloin hätätilatestamenttiin turvaudutaan on juurikin äkillinen sairaus tai onnettomuus. Hätätilan on oltava käsillä siinä hetkessä, kun testamentti laaditaan.

Sen jälkeen, kun hätätila on poistunut, testamentin tekijän on tehtävä testamentti kirjallisesti muotomääräysten mukaisesti.