Riita-asia on mahdollista ratkaista varsinaisen oikeudenkäynnin sijasta tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuinsovittelu voidaan aloittaa hakemuksesta tai osapuolten pyynnöstä, jos asia on jo vireillä tuomioistuimessa. Tuomioistuinsovittelun tarkoituksena on löytää ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia.

Sovittelun edellytyksenä on, että riidan molemmat osapuolet suostuvat sovitteluun. Lisäksi sovittelun on oltava tarkoituksenmukaista. Se tarkoittaa, että on oltava edellytykset sovinnon aikaansaamiseksi. Jos riita on esimerkiksi niin kärjistynyt, ettei sopimusta voida saada aikaan, ei sovittelu ole tarkoituksenmukaista. Päätöksen sovittelun aloittamisesta tekee tuomioistuin.

Tuomioistuinsovittelu on vapaamuotoinen menettely, jota johtaa käräjäoikeuden esteetön tuomari. Tuomioistuinsovittelu käydään käräjäoikeuden tiloissa, mutta se on oikeudenkäynnistä erillinen prosessi. Sovittelussa tuomari neuvottelee osapuolten kanssa. Hän pyrkii saamaan osapuolet yhteisymmärrykseen. Menettelyn tavoitteena on sovinnollinen ratkaisu osapuolten kesken. Tuomari voi tehdä sovintoehdotuksen, jos osapuolet siihen suostuvat. Osapuolet voivat myös pyytää sovintoehdotusta itse.

Jos osapuolet saavat aikaan sovinnon, voidaan se osapuolten pyynnöstä vahvistaa. Tuomarin vahvistama sovinto on täytäntöönpanokelpoinen. Sopimus sitoo osapuolia vahvistamattakin, mutta se ei ole täytäntöönpantavissa. Jos osapuolet eivät pääse asiassa sovintoon, voidaan asia saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi normaalissa oikeudenkäynnissä.

Lue lisää sovittelusta.

Lähde §: laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Suomen Juristit Oy
13.5.2015
(Päivitetty 26.11.2021)