Tuomioperusteet ovat niitä seikkoja, joihin tuomio perustuu. Seikoilla tarkoitetaan tiettyä tosiallista olotila/ historiallista tapahtumainkulkua. Kysymys ei kuitenkaan ole sellaisista (todistus)tosiseikoista, joilla on merkitystä ainoastaan todisteena, vaan seikoilla tarkoitetaan sellaisia oikeustosiseikkoja, joilla asianosaiset ovat perustelleet vaatimuksiaan ja joihin hyväksyvän tuomion tuomiolauselmasta ilmenevä lopputulos perustuu.

Kanteen perusteeksi vedotut oikeustosiseikat= kanneperute

Tuomion perusteeksi vedotut oikeustosiseikat = tuomioperusteet

Tosiasiaperusteet

Tosiasiaperusteluihin voidaan ottaa ainoastaan sellaiset faktat, jotka perustuvat oikeudenkäyntiin ja ilmenevät oikeudenkäyntiaineistosta. Rikosjutun syytesidonnaisuuden ja asianomaisen väittämistaakan vuoksi tosiasiaperusteluiden ulkopuolelle voi jäädä sellainen seikka joka ilmenee oikeudenkäymisaineistosta, mutta johon ei ole vedottu.

Tuomioperusteiden ilmoittamisella tarkoitetaan sellaisten välittömästi relevanttien tosiseikkojen toteamista, joiden olemassaolo katsotaan asiassa selvitetyksi tai – kun kanne hylätään riittävän näytön puuttuessa – jääneen selvittämättä. Esim. rikostuomion faktaperusteluissa on ilmettävä tapahtumainkulku ja siihen liittyvä näyttö.

Tuomioperusteiden ilmoittamistapa

Tuomion perustaksi asetettavat oikeustosiseikat on ilmoitettava faktaperustelussa konkreettisessa esiintymismuodossaan yksityiskohtaisesti eritellen. Kääntäen – tietyn normiston soveltaminen voi tulla kyseeseen vasta kun tietyt oikeustosiseikat ovat täyttyneet.

Ratkaisun perusteena olevat oikeustosiseikat on mainittava perusteluissa, vaikka ne olisi mainittu jo kertoelmassa. Toissijaisesti perusteluissa on niihin ainakin selvästi viitattava. Liiteasiakirjan käyttö on mahdollista yksinkertaisissa ja selvissä tapauksissa. Liitteen käyttö korvaa ainoastaan kertoelman, ei perusteluja.

Muodollisista tuomioperusteista

Tietyissä tapauksissa tuomio perustetaan aineellisten oikeustosiseikkojen sijaan muodollisilla tuomioperusteilla. Tällöin tuomioistuin ei tutki, eikä perusteluissaan totea, onko kanteessa esitetty perusteet tulleet näytetyiksi vai ei. Vaikka tuomiossa ratkaistaan itse pääasia materiaalisesti, on ratkaisun peruste muodollinen (prosessuaalinen). Muodollisiin perusteisiin voidaan vedota vain dispositiivisissa riita-asioissa (sovinto sallittu). Käytännössä hyväksytään siis virheriski.

Tällaisia muodollisia asianomaisen poisjääntiin perustuvia tuomioperusteita ovat: a)asianosaisen poisjäänti istunnosta ja b)asianosaisen poisjääntiin rinnastettava laiminlyönti antaa vastapuolen esityksen johdosta lausuma. Tietyissä tapauksissa voidaan antaa yksipuolinen tuomio.