Turvakielto on viimeinen keino suojata osoitetietoja, kun muut väestötietojärjestelmään tehdyt tietojenluovutuskiellot eivät riitä. Turvakielto kattaa ainoastaan henkilön asuinpaikan, kotikunnan ja osoitteen, jolloin näitä tietoja ei voi luovuttaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille, joilla on oikeus käsitellä turvakiellon alaisia tietoja. Näin ollen esimerkiksi sairaalat, neuvolat tai koulut eivät automaattisesti saa henkilön osoitetietoja.
Toisin kuin tietojenluovutuskiellon, joka voidaan tehdä helposti omalla ilmoituksella, turvakiellon saaminen edellyttää hakemuksen jättämistä ja asian käsittelyä. On huomattava, että turvakielto koskee vain väestötietojärjestelmää sekä Traficomin liikenneasioiden rekisteriä. Tämä tarkoittaa, että turvakieltohakemuksesta huolimatta ulkopuoliset voivat edelleen saada osoitetietosi esimerkiksi kaupparekisteriin merkittyjen tietojen kautta.
Milloin voi saada turvakiellon?
Koska turvakielto on poikkeuksellinen keino osoitetietojen suojaamiseen, sille on oltava perusteltu syy. Turvakieltoa voi hakea, jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä, että hänen tai hänen perheensä terveys tai turvallisuus on uhattuna. Tällainen tilanne voi esimerkiksi tulla kyseeseen silloin, kun perheessä on ollut väkivaltaa ja väkivallan uhri lapsineen ei halua pahoinpitelijän saavan uutta osoitettaan selville. Myös huoltajuuskiistat voivat olla peruste turvakiellolle.
Lisäksi monet ammatit voivat oikeuttaa turvakiellon myöntämiseen. Esimerkiksi poliisit, lastensuojelun työntekijät, syyttäjät, tuomarit ja yritysjohtajat voivat kokea turvallisuutensa olevan uhattuna, jolloin edellytykset turvakiellolle ovat olemassa.
Turvakiellon hakeminen
Ennen turvakieltohakemuksen tekemistä on syytä arvioida, voisiko jokin muu tietojenluovutuskeino saavuttaa toivotut tavoitteet. Turvakiellolla voi nimittäin olla yllättäviä vaikutuksia. Esimerkiksi lapsen tai huoltajan turvakielto estää huoltajan asioimasta OmaKannassa lapsen puolesta ilman erillistä valtuutusta. Kun osoitetietoja ei luovuteta, myös esimerkiksi lainan tai nettisopimuksen saaminen tai laskujen maksaminen voi hankaloitua.
Mikäli turvakielto on paras ratkaisu, sitä tulee hakea Digi- ja väestötietovirastolta (DVV). Hakemuksessa on ilmoitettava seuraavat asiat:
- Henkilötiedot: Mikäli turvakieltoa hakee myös lapsille, tulee myös lasten henkilötiedot ilmoittaa.
- Suostumus: Jos turvakieltoa hakee useammalle henkilölle, tulee hakemukseen liittää suostumus hakijoilta tai huoltajilta, jos kyseessä on alaikäinen.
- Turvakiellon syy: Hakemuksessa tulee kuvata syy turvakiellon tarpeelle, kuten pelko lähisuhdeväkivallasta tai ammatillinen uhka. Hakemuksessa voi esimerkiksi kuvailla työn luonnetta ja siinä ilmenevää uhkaa, tai sitä, millaisen rikoksen uhriksi on joutunut.
- Liitteet: Hakemukseen tulee liittää uhkaa todentavat liitteet, kuten virkakortin kopio, rikosilmoitus, tuomioistuimen päätös tai lähestymiskielto.
- Turvakiellon kesto: Ilmoitus siitä, haetaanko turvakieltoa määräaikaisena vai toistaiseksi voimassa olevana. Ensimmäisellä kerralla turvakielto voidaan myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi, ja sen jälkeen uudesta hakemuksesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Erityisissä tapauksissa turvakielto voidaan myöntää myös toistaiseksi voimassa olevana.
- Yhteystiedot: Ilmoittamalla puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen asian käsittely nopeutuu. Näitä tietoja ei kuitenkaan tallenneta väestötietojärjestelmään. Tämän lisäksi hakemuksessa voi myös ilmoittaa yhteysosoitteen, kuten postilokeron, joka tulee julkiseksi osoitteeksi väestötietojärjestelmään. Kyseessä ei näin ollen voi olla hakijan kotiosoite.
Hakemuksen voi tehdä Digi- ja väestötietoviraston verkkolomakkeella tai toimittamalla kirjallisen turvakieltohakemuksen DVV:lle joko turvatulla sähköpostilla tai kirjeitse. Jos haluat jättää turvakieltohakemuksen, voit ladata alta valmiin asiakirjapohjamme. Asiakirjan lopusta löydät vinkkejä turvakiellon tekemiseen, ja voit myös olla yhteydessä asiantuntijoihimme lakipuhelimella, jos tarvitset apua tai tukea tilanteeseesi.
Lue lisää tietojenluovutuskiellosta.
Lähde §: Laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista
02.08.2024
Suomen Juristit lakimies
Nopeaa apua lakiasioihin.
