Työnantajalla on tietty valta käskyillään säännöstää työsuhteen sisältöä. Tällainen käskyvalta perustuu työnantajan direktio-oikeuteen, mikä on yksi työsopimuksen ja työsuhteen tunnusmerkki. Tällä tarkoitetaan työntekijän sitoutumista työntekoon työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimuksessa työntekijä alistaa työvoimansa työnantajan käytettäväksi. Näin ollen työntekijä on myös velvollinen noudattamaan kuuliaisuutta ja uskollisuutta työnantajalleen. Työntekijä on siten velvollinen tekemään työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja toimivaltansa mukaisesti antaa työn suorittamisesta. Uskollisuusvelvollisuuden myötä työntekijän tulee välttää kaikkea, mikä on ristiriidassa työntekijän asemassa olevalta kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

Työnantajan työnjohtovallan laajuus on aina ratkaistava tapauskohtaisesti. Laajuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulloinkin vallitsevat olosuhteet asian luonteen mukaisesti ja erityisesti palkkakysymykset.  Yksittäisen työntekijän nimikettä ei pidetä olennaisena arvioitaessa työnantajan käskyvallan laajuutta, vaan merkitystä on annettava työntekijän todellisille työtehtäville.

Työnantajalla on oikeus päättää siitä, kuka johtaa työtä ja käyttää työnantajan käskyvaltaa työntekijöihin nähden. Työnantaja ei voi velvoittaa työnjohtovaltansa nojalla työntekijää lainvastaisiin tehtäviin. Keneltäkään ei myöskään voi vaatia kohtuuttomia. Työaikaa koskevat kysymykset kuuluvat työnantajan työnjohtovallan piiriin. Näin ollen työnantaja voi tehdä tiettyjä muutoksia työajan suhteen. Työnantajan yksipuolista oikeutta muuttaa työaikaa voi rajoittaa kuitenkin työehtosopimus tai sopimus työntekijän kanssa.

Lue lisää työntekijän velvollisuuksista.

Lähde §: työsopimuslaki

Suomen Juristit Oy
18.10.2016
(Päivitetty 6.11.2021)