Kuka korvaa julkista valtaa käytettäessä aiheutetun vahingon?

Virkamiehen ja viraston virheen tai laiminlyönnin seurauksena jollekin sivulliselle saattaa syntyä vahinkoa. Yleinen vahingonkorvauslaki sääntelee tällaisia tilanteita. Lain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Samanlainen korvausvelvollisuus on säädetty myös muille yhteisöille, jotka hoitavat lain tai asetuksen perusteella julkista tehtävää.

Julkisyhteisö on vastuussa kuitenkin vain, jos virkatehtävän suorittamiselle asetettuja kohtuullisia vaatimuksia ei ole noudatettu. Kohtuullisuutta arvioitaessa tulee huomioida tehtävän laatu ja sen tarkoitus. Tämä vaatimus on ehdoton, ilman kohtuusarviointia julkisyhteisö ei joudu korvausvastuuseen. Tietysti tällöin vahinkoa kärsineen on mahdollista vaatia korvausta suoraan vahingonaiheuttaneelta julkisyhteisön virkamieheltä.

Käytännössä tullaan joskus myös tilanteeseen, jossa vahinkoa kärsinyt on jättänyt täyttämättä hänelle lain mukaan kuuluvan muutoksenhaku- tai valitusoikeutensa. Mikäli viranomaisen virheellinen ratkaisu aiheuttaa vahinkoa, niin vahingonkärsijän tulee aina hakea ratkaisuun muutosta määräpäivään mennessä. Jos muutoksenhaku laiminlyödään ilman pätevää syytä, niin mahdollisuus vaatia julkisyhteisöltä vahingonkorvausta yleensä menetetään. Menettämisen edellytyksenä tietysti on, että muutoksenhaulla olisi olut mahdollista välttää vahingon aiheutuminen.

Lain mukaan myös kunnan tai valtion korvausvelvollisuutta voidaan kohtuullistaa, jos korvausvelvollisuus harkitaan ilmeisen kohtuuttomaksi. Vahingon suuruus ja tapauksen muut olosuhteet huomioiden saatetaan korvausta joskus sovitella. Sovitteluun on kuitenkin aina oltava jokin erityinen syy. Pääsääntöisesti yksityisen henkilön ja valtion tai kunnan välisiä korvauskiistoja ei juuri viimemainittujen eduksi sovitella.