Henkivakuutuskorvaus on taloudellinen turvaverkko kuoleman varalle, joten sen maksu tapahtuu nopeasti. Henkivakuutus turvaa läheistesi toimeentulon, ja tyypillisesti vakuutuskorvaus käytetään ainakin osittain perintöverojen maksuun, lainan lyhennykseen tai arjen kuluihin.  

Lähiomaiselle maksettavat henkivakuutuskorvaukset kuuluvat lähtökohtaisesti perintäverotuksen piiriin, ja muulle kuin lähiomaiselle maksettavat henkivakuutuskorvaukset kuuluvat pääomatuloverotuksen piiriin. 

Henkivakuutuksessa annetaan aina edunsaajamääräys, eli määräys siitä kenelle korvaus maksetaan. Edunsaajamääräyksellä on merkitystä verosuunnittelussa, ja edunsaajan määrittely on tärkeää verotuksen sekä mahdollisen avopuolison kannalta. Edunsaajan puolisolla tarkoitetaan aina aviopuolisoa, ja omaisina edunsaajina tarkoitetaan aviopuolisoa ja lapsia.  

Edunsaajamääräyksessä on mahdollista määrätä, että edunsaajan aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta korvaukseen, sen tuottoon eikä vakuutuskorvauksen sijaan tulleeseen omaisuuteen. Edunsaajan on hyvä huomioida, että avioerossa edunsaajan on vedottava edunsaajamääräykseen, joten korvauspäätös on syytä säilyttää tulevaisuutta varten.  

Tyypillisimpiä vaihtoehtoja 

Jos edunsaajana ovat omaiset, niin puolet henkivakuutuskorvauksesta maksetaan aviopuolisolle tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolelle ja puolet jaetaan rintaperillisten kesken. Jos sinulla ei ole aviopuolisoa, niin korvaus maksetaan lapsillesi. Mikäli sinulla ei ole lapsia, niin korvaus maksetaan kokonaisuudessaan aviopuolisolle. Jos edunsaajia ei ole määritelty, niin korvaus maksetaan kuolinpesälle.  

Avopuoliso ei ole lain mukaan puoliso eikä omainen, joten avopuoliso tulee nimetä erikseen edunsaajaksi. Tässä on syytä ottaa huomioon, että avopuolisolle maksettava henkivakuutuskorvaus verotetaan eritavoin kuin omaiselle maksettava korvaus. 

Edunsaajaksi voit kuitenkin määrätä myös kuolinpesän, tai jos edunsaajamääräys on edunsaajien puuttumisen vuoksi rauennut, voidaan korvaus maksaa kuolinpesälle. Korvaus tulee osaksi kuolinpesän varallisuutta. Korvaus jaetaan tällöin lakimääräisille perilisille perintökaaren mukaisesti.  

Henkivakuutuskorvaus on veronalaista tuloa ja se verotetaan perintäverona, jos edunsaajana on lähiomainen tai kuolinpesä. Muille kuin lähiomaisille tai kuolinpesälle maksettava korvaus verotetaan pääomatulona. Pääomatuloverokanta on 30 % ja siltä osin kuin korvaus ylittää 30.000 euroa, maksetaan pääomatuloveroa 34 %.  

Puolisovähennys  

Aviopuoliso on oikeutettu perintöverotuksessa 90 000 euron suuruiseen puolisovähennykseen. Lisäksi hänelle myönnetään 20 000 euron suuruinen perusvähennys, jolloin enintään 110 000 euroa voidaan siirtää verovapaasti aviopuolisolle. Näitä vähennyksiä sovelletaan ainoastaan perintöverotuksessa. 

Aviopuoliso kuuluu perintökaaressa perillisiin ainoastaan silloin, kun perinnönjättäjällä ei ole rintaperillisiä. Mikäli rintaperillisiä on, aviopuoliso ei peri lain nojalla, mutta hänellä voi olla oikeus lesken asemaan liittyviin muihin etuuksiin, kuten yhteisen kodin hallintaoikeuteen. 

Avopuoliso ei ole perintökaaressa säädetty perillinen, eikä hän ole lähtökohtaisesti oikeutettu puolisovähennykseen perintöverotuksessa. 

Suomen Juristit
30.5.2025

Nopeaa apua lakiasioihin.