Vuorotteluvapaa on työnantajan ja työntekijän välillä tehty järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi sovituksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on tehnyt työeläkelakien mukaista työtä 20 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaan ajaksi työnantaja on palkattava sijainen, joka on ollut työttömänä työnhakijana vähintään 90 päivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Tätä ei edellytetä, jos sijainen on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, tai alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi.

Vuorotteluvapaan ehtojen muuttamisen myötä vuorotteluvapaan kesto voi olla vähintään 100 päivää ja enintään 180 päivää. Täten mikäli sopimus vuorotteluvapaasta on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa aloitetaan viimeistään 31.3.2016, vuorotteluvapaan enimmäiskesto voi olla 360 kalenteripäivää.

Vuorotteluvapaata en enää ole mahdollista jaksottaa, vaan vapaa on aina pidettävä yhdessä jaksossa. Ennen vuorotteluvapaan ehtojen muuttamista (jos sopimus vuorotteluvapaasta on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa aloitetaan viimeistään 31.3.2016) vapaan on mahdollista jaksottaa, jolloin kukin jakson vähimmäispituus on oltava 100 päivää.  Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää 360 kalenteripäivää.

Vuorotteluvapaan ehdot asettavat vuorotteluvapaan käytölle yläikärajan. Yläikäraja on työntekijän eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja koskee vain vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneitä.

Lähde §: vuorotteluvapaalaki

Suomen Juristit Oy
27.7.2016
(Päivitetty 6.11.2021)