Vuosiloman laskeminen
Vuosiloman laskemiseen sovelletaan tarkkoja määräyksiä. Vuosilomalain säännöksiä sovelletaan työntekijöihin, virkamiehiin ja viranhaltijoihin. Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa, mutta sen lisäksi työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä vuosilomaan liittyen.
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun loman pituutta lasketaan, päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Yhdenjaksoiseksi työsuhde katsotaan myös tapauksessa, jossa työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa toistuvissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa. Määräaikaiset työsuhteet ovat voineet jatkua keskeytyksettä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin.
Laskettaessa vuoden työsuhdetta, poissaolot lasketaan yleensä mukaan. Sen sijaan mukaan ei lasketa aikaa, jona työntekijän työnteko on estynyt asevelvollisena vakinaisen palveluksen suorittamisen, vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen vuoksi. Liiketoiminnan tai sen osan myynnissä uudelle omistajalle, entinen ja uusi omistaja vastaavat ennen luovutusta erääntyneestä lomapalkasta ja -korvauksesta yhteisvastuullisesti, ja työsuhteen ei katsota keskeytyneen omistajanvaihdoksen vuoksi.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää, jotka määritellään vuosilomalaissa. 14 päivän laskemisessa päivän pituudella ei ole merkitystä, vaan työpäiväksi lasketaan esimerkiksi yhden tunnin työ päivän aikana. Jos työntekijä on töissä harvoin eikä 14 työpäivää sisältäviä kuukausia kerry, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi myös kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 tuntia.
Työsopimus määrää, sovelletaanko työntekijään 14 päivän vai 35 tunnin ansaintasääntöä. Valinta sovellettavasta säännöstä tehdään sen perusteella, minkälaisista työajoista työsopimuksessa on sovittu. Jos työntekijään sovelletaan 14 päivän sääntöä ja työpäiviä ei kerry jossakin kuukaudessa tarpeeksi, hän ei ansaitse lomaa tuolta kuukaudelta, vaikka 35 tunnin raja täyttyisikin. Toisaalta mikäli olosuhteet muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, tulee lomapalkan laskennassa soveltaa kumpaakin ansaintasääntöä lomanmääräytymisvuoden aikana, jos uusista työaikaehdoista sovitaan lomanmääräytymisvuoden aikana.
Tilanteessa, jossa työntekijä on sitoutunut tekemään työtä tarjottaessa, vuosilomaoikeus ja -palkka määräytyvät sen mukaan, millaisiksi työsuhteen ehdot ovat käytännössä muodostuneet.
Nopeaa apua lakiasioihin.