Mikä on työssäolon veroinen työaika?

Työntekijä ei aina ole töissä mutta lain mukaan muu aika voidaan lasketa työssäolon veroisena aikana. Vuosilomalain 7 §:n mukaan työssäolon veroisena aikana pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan työntekijälle. Työssäolon veroista aikaa ovat myös työaikajärjestelmän mukaiset tasoittumisvapaat siltä osin kuin niiden määrä ylittää neljä päivää. Yleissäännöksen lisäksi vuosilomalain 7 §:ssä on myös tyhjentävä luettelo työssäolopäivien veroisista työpäivistä ja työtunneista, jolloin työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut estynyt tekemästä työtä, ja joilta tästä huolimatta ansaitaan vuosilomaa. 

Ensinnäkin työssäolon veroisena aikana pidetään erityisäitiysvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana tai yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden yhteensä maksimissaan 156 äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäivää.  

Toiseksi, jos työntekijä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, on kyseessä työssäolon veroinen aika aina 75 työpäivään asti yhtä lomanmääräytymisvuotta kohden. 75 työpäivän sääntö soveltuu myös, kun työntekijä on estynyt tekemästä työtä lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia. Kun työntekijä on estynyt tekemästä työtä viranomaisen määräyksen vuoksi sen perusteella, ettei jokin sairaus leviäisi, ei minkäänlaista rajausta päivien määrästä ole.  

Opintovapaa ja koulutus

Työssäolon veroista on myös työntekijän opintovapaa, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa. Sääntö soveltuu kuitenkin vain, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön. Työntekijä voi myös osallistua työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan.  

Lomauttaminen

Työntekijän työnteon estyminen lomauttamisen takia on työssäolon veroista aikaa, mutta kuitenkin vain 30 työpäivää kerrallaan. Työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan myös lomauttamista vastaava työviikkojen lyhentäminen tai muun siihen verrattava työaikajärjestely, kuitenkin vain kuusi kuukautta kerrallaan. Kun tällainen järjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. 

Palvelus

Työssäolon veroista aikaa on myös reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus, täydennyspalvelus tai ylimääräinen palvelus.  Myös työntekijän hoitaessa julkista luottamustehtävää tai häntä todistajana kuultaessa – eli kun hänellä ei ole oikeutta tehtävästä kieltäytyä tai se olisi sallittua vain erityisestä syystä – on poissaoloaika työnteosta katsottava työssäolon veroiseksi ajaksi.