Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaa yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajat voivat päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta myös yhtiökokousta pitämättä, mikäli osakkeenomistajat ovat yksimielisiä. Tällainen päätös on kirjattava, päivättävä sekä numeroitava ja vähintään kahden osakkeenomistajan allekirjoitettava. Näin toimitaan varsinkin pienissä taloyhtiöissä.

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kokouksessa on esitettävä:

tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus;
hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin (kunnossapitotarveselvitys); sekä
hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden tekoajankohdat

Laissa ei kuitenkaan edellytetä, että yhtiökokoukselle esitettäisiin kunnossapitosuunnitelma. Isännöitsijäntodistuksessa on kuitenkin oltava maininta siitä, onko yhtiöllä yhtiökokouksen hyväksymä suunnitelma rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja uudistamisesta, ja mahdollisen suunnitelman pääasiallinen sisältö. Huomioitavaa on, että vaikka yhtiössä ilmenisi piankin yhtiökokouksen jälkeen uusi merkittävä korjaustarve, hallituksen ja isännöitsijän ei katsota rikkoneen kunnossapitotarveselvityksen laatimisvelvollisuutta, jos selvitys on laadittu ja ulkopuoliset arviot on hankittu hyvän tavan mukaisesti.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on lain mukaan päätettävä:

tilinpäätöksen vahvistamisesta;
taseen osoittaman voiton käyttämisestä;
vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle;
talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä, jos tämä kuuluu yhtiökokoukselle;
hallituksen jäsenten, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinnasta, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin näiden toimikaudesta tai valinnasta; sekä
muista yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan toki määrätä useammasta varsinaisesta yhtiökokouksesta. Tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja vastuuvapaudesta on kuitenkin päätettävä yhtiökokouksessa, joka on järjestettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kutsu yhtiökokoukseen

Yhtiökokouksen kutsuu koolle taloyhtiön hallitus.

Kokouskutsussa on mainittava yhtiön nimi, koollekutsuja, kokousaika ja -paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat sekä, missä ja milloin kokousasiakirjat eli hallituksen päätösehdotukset, tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus, sekä toiminnantarkastuskertomus ovat osakkeenomistajien nähtävänä. Jos kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muuttamista, kutsussa on mainittava muutoksen pääasiallinen sisältö.

Kirjallinen kokouskutsu on toimitettava jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa. Kokouskutsu voidaan toimittaa sähköpostitse, jos osakas on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa kutsun toimittamista varten.

Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan pidentää lyhyempää määräaikaa ja lyhentää pidempää määräaikaa. Kutsun toimittaminen tarkoittaa sitä, että kokouskutsu on annettava postin kuljetettavaksi tai lähetettävä sähköpostitse em. määräajassa. Sillä, milloin kutsu saapuu osakkeenomistajalle ei siten ole merkitystä. Tämä onkin aiheuttanut epätietoisuutta ja mielipahaa osassa taloyhtiöitä, kun postin kulku on syystä tai toisesta hidastunut. Osakkaan onkin siten järkevää ilmoittaa taloyhtiön hallitukselle haluavansa kokouskutsun sähköpostiinsa.

Mikäli yhtiökokous päättää, että asiaa on käsiteltävä jatkokokouksessa, on jatkokokoukseen toimitettava eri kutsu, jos se pidetään yli neljän viikon kuluttua yhtiökokouksesta. Kutsu jatkokokoukseen voidaan aina toimittaa viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta, vaikka yhtiöjärjestyksessä määrättäisiin pidemmästä kutsuajasta.

Ylimääräinen yhtiökokous

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai jos yhtiökokous tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Lisäksi tilintarkastajalla, toiminnantarkastajalla tai osakkeenomistajilla, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, oin oikeus vaatia ylimääräinen yhtiökokous koolle. Vaatimuksen on oltava kirjallinen ja kokouksen pitämistä on vaadittava tietyn asian käsittelemistä varten. On kuitenkin huomioitava, että osakkeenomistajalla ei ole oikeutta saada yhtiökokousta koolle sellaisen asian uudelleen käsittelemistä varten, josta on jo päätetty varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Vaatimus tehdään asunto-osakeyhtiön hallitukselle, jonka on toimitettava kokouskutsu kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta. Mikäli hallitus ei toimita kutsua, voi aluehallintovirasto oikeuttaa hakijan kutsumaan ylimääräinen yhtiökokous koolle yhtiön kustannuksella.

Lue lisää oikeudesta saada asia käsiteltäväksi yhtiökokouksessa.

Meiltä löydät lisäksi ilmaiset asiakirjapohjat esim. ylimääräisen yhtiökokouksen pitämiseen.