Tarvitseeko vesistörakentamiseen lupaa? Padotus, pengerrys, sillan teko jne.?
Vesistörakentamisella tarkoitetaan rakennustöitä mm. vesien käytön tai suojelun edistämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja viljely- tai metsämaan kuivattamiseksi. Vesistöihin rakennetaan patoja, penkereitä ja tekojärviä, perataan vanhoja ja kaivetaan uusia uomia sekä ruopataan rantoja ja vesiväyliä.
Vesirakentaminen vaikuttaa jokien ja järvien vedenkorkeuksiin, virtaamiin tai pohjanmuotoihin. Rakentamisella on usein vaikutuksia myös vesiympäristöön. Rakentamisen periaatteena onkin haitan minimoinnin periaate. Rakentamisesta ei saa aiheutua rannan tai vesialueen omistajalle pysyvää vahinkoa. Kalakantoja ei saa vahingoittaa eikä vesistön yleiskäyttöoikeuksia saa tarpeettomasti rajoittaa. Jos rakentaminen aiheuttaa edellä mainittuja seurauksia, tarvitaan lupa. Lupa voidaan myöntää, jos rakentamisen aiheuttama hyöty on haittaa suurempi.
Lupa on haettava aina sillan tai kuljetuslaitteen tekemiseen yleisen kulkuväylän yli ja johdon tai tunnelin tekemiseen tällaisen väylän ali. Rakennelman uusimiseen ei tarvita uutta lupaa, jos rakentamisessa noudatetaan entisiä määräyksiä. Edellytyksenä kuitenkin on, että rakentamiseen ryhdytään viimeistään kahden vuoden kuluessa entisen rakennelman purkamisesta.
Lupaa vesirakentamiseen haetaan aluehallintovirastolta. Rakennustyön päättymisestä ja rakennelman käyttöönotosta on tehtävä ilmoitus samalle viranomaiselle.
Nopeaa apua lakiasioihin.
