Asunnon tarkistusmittaus voidaan tehdä ennen asuntokauppaa tai sen jälkeen sen selvittämiseksi, mikä asunnon todellinen pinta-ala on.

Asunnon tarkistusmittaus – miksi se pitäisi tehdä?

Asuntokaupoissa käytetään kauppahintaa, joka perustuu asunnon pinta-alaan tai sitten ei perustu asunnon pinta-alaan. Tämä määritellään kauppakirjassa samassa yhteydessä, kuin kauppahinnasta sovitaan. Kauppakirjassa oleva lause voi olla esim. ”Kauppahinta ei ole pinta-alaperusteinen TAI Kauppahinta on pinta-alaperusteinen.” 

Luonnollisesti asunnosta kirjataan kauppakirjaan myös sen koko neliömetreinä. Jos käytetään pinta-ala perusteista kauppahintaa, pitää lisäksi mainita kauppakirjassa tarkistusmittauksesta. Lause voi olla esim. ”Pinta-ala ei ole tarkistusmitattu TAI Pinta-ala on tarkistusmitattu.”

Jos kauppahinta perustuu pinta-alaan, voidaan asunnon koko tarkistusmitata jo ennen kauppaa. Kaupasta voidaan sopia siten, että siitä tarjotaan X euroa / neliö, minkä myyjä hyväksyy. Sen jälkeen kohde tarkistusmitataan, minkä jälkeen lopullinen kauppahinta selviää. Jos pinta-alaa ei ole tarkistusmitattu, mutta kauppahinta on ollut pinta-ala perusteinen, voi ostaja kaupan jälkeen itse tarkistusmitata asunnon koon, jos epäilee sitä pienemmäksi kuin on kauppakirjassa sovittu.

Olennaisesti virheellinen pinta-ala on virhe

Vaikka pinta-ala ei olisi kauppahinnan peruste, pitää pinta-alan kuitenkin olla todellisuudessakin kohtuullisen lähellä sitä, mitä myyjä on myynti-ilmoituksessa ja kauppakirjassa ostajalle ilmoittanut. Vaikka ostaja olisi tutustunut asuntoon paikan päällä, on pinta-alan arveleminen silmämääräisesti hankalaa. Näin ollen se, että asunnon pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin mitä kauppaa tehtäessä on ilmoitettu, on virhe myös siinä tapauksessa, että kauppahinta ei ole pinta-ala perusteinen. Jos ostaja epäilee tätä, voi asunnon pinta-alan tarkistaa tarkistusmittauksella.