Asunto-osakeyhtiön päätöksenteko tapahtuu yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Juoksevia asioita hoitaa isännöitsijä tai muu tehtävään valtuutettu.

Asunto-osakeyhtiön päätöksenteko

Asunto-osakeyhtiön päätöksenteko jakaantuu eri tahoille sen mukaan, minkälaisesta ja minkä laajuisesta asiasta ollaan päätöstä tekemässä.

Yhtiökokous ylimpänä päätöksentekijänä

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Yhtiökokous kokoontuu varsinaiseen yhtiökokoukseen aina tilikauden päätyttyä ja tilinpäätöksen valmistuttua. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa…

Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi voidaan kokoontua ylimääräisiin yhtiökokouksiin aina tarvittaessa.

Osakkeenomistajat voivat kuitenkin päättää myös yhtiökokousta pitämättä yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta silloin, kun kaikki osakkeenomistajat ovat asiasta yksimielisiä. Tällainenkin päätös on kuitenkin kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava.

Hallitus hoitaa sille kuuluvat asiat

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiökokous ei osallistu ns. päivittäisiin päätöksiin sikäli, kuin ne ovat pieniä ja liittyvät hallituksen tehtäviin. Hallitus tekee itsenäisesti sellaiset päätökset, jotka kuuluvat sen velvollisuuksien hoitamiseen.

Hallitus tarvitsee kuitenkin yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka:

1) yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia;

2) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämiseen; taikka

3) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Hallitus saa kuitenkin ryhtyä edellä mainittuun toimeen, jos yhtiökokouksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Tällaisista toimista on mahdollisimman pian ilmoitettava osakkeenomistajille kirjallisesti osoitteeseen, joka on ilmoitettu yhtiölle, tai samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan.

Isännöitsijän oikeus tehdä päätöksiä

Taloyhtiön isännöitsijä on enempi juoksevien asioiden hoitaja kuin päätöksen tekijä. Isännöitsijää sitoo sekä asunto-osakeyhtiölaki että taloyhtiön kanssa tehty isännöintisopimus. Isännöintisopimuksessa tai muulla tavalla isännöitsijä voidaan valtuuttaa tekemään päätöksiä taloyhtiön nimissä.

Isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Isännöitsijä saa ryhtyä edellä tarkoitettuihin toimiin vain hallituksen valtuutuksen perusteella tai silloin, jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Isännöitsijän toiminta- ja päätöksentekovaltuus tulee siis taloyhtiön hallitukselta. Hallitus saa oikeutuksensa päätöksentekoon joko laista tai yhtiökokoukselta.

Muu valtuutettu päätöksentekijä

Taloyhtiön yhtiökokous sekä hallitus voi omassa päätösvallassaan olevassa asiassa valtuuttaa myös muun henkilön puolestaan päätöksiä tekemään. Tällöin kyse on yleensä jostakin tietystä, erikseen nimetystä yksittäisestä, merkitykseltään ei kovin suuresta päätöksestä.

Nopeaa apua lakiasioihin.