Avioliitossa on Suomessa vahva perintöoikeus. Tämä tarkoittaa, että jos vainaja oli naimisissa eikä häneltä jäänyt lapsia tai muita rintaperillisiä, niin eloonjäävä puoliso eli leski perii vainajan koko omaisuuden. Leski ei kuitenkaan saa oikeuksia testamentata tätä omaisuutta eteenpäin, vaikka vainajalla ei olisikaan lapsia, koska ensiksi kuolleen puolison sukulaisilla on siis toissijainen perintöoikeus.

Jos kuolleella aviopuolisolla puolestaan on lapsia, niin nämä lapset ovat aina ensisijaisia perinnönsaajia. Leskellä on silti lähtökohtaisesti oikeus hallita kuolleen puolison omaisuutta. Vainajan lapset voivat kuitenkin vaatia halutessaan perintöä. Tällöin aviopuolisoiden omaisuus jaetaan tasan lesken ja kuolleen aviopuolison perillisten kesken osituksessa kuten avioerossa, mutta jos puolisoilla on ollut avioehto niin omaisuus erotellaan kyseisen avioehdon mukaisesti. Jos lesken omaisuus on suurempi kuin kuolleen puolison, lesken ei tarvitse maksaa tämän kuolinpesälle tasinkoa. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi.

On hyvä myös huomioida, että puoliso menettää perintöoikeuden avioeron vuoksi. Tämä kattaa myös tilanteet, joissa perittävän kuollessa avioero oli vasta vireillä tai jos avioliitto oli oikeuden määräämässä asumuserossa.

TOISSIJAINEN PERINTÖOIKEUS

Aiemmin mainittu toissijainen perintöoikeus tarkoittaa käytännössä sitä, että leski saa kuolleen puolison jäämistön hallintaansa kuolemaansa asti, jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia, jolla rajoitettaisiin tätä hallintaoikeutta. Lesken saama omaisuus ei kuitenkaan ole täysin vapaa määräyksistä. Kun leski myöhemmin kuolee, niin ensiksi kuolleen puolison lähimmät perilliset kuten esimerkiksi vanhemmat, sisarukset tai heidän lapsensa, saavat puolet eloonjääneen puolison pesästä. Leski ei voi edes testamentilla vaikuttaa tämän osuuden suuruuteen.

Kun lesken kuolinpesä jaetaan tämän kuoleman jälkeen, ensin kuolleen puolison perillisillä on oikeus omaisuuteen, joka kuului alkujaan heille. Samoin viimeksi kuolleen puolison perilliset saavat osuutensa. Eloonjäänyt puoliso voi järjestää jaon perillisten kesken jo ennen omaa kuolemaansa. Tällä tavoin leski voi halutessaan helpottaa tulevia perintöjärjestelyjä.

Jos eloonjäänyt puoliso menee uudelleen naimisiin, on tärkeää huomioida ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeus. Tämä osuus pitää erottaa ennen omaisuuden jakamista uuden puolison kanssa. Näin varmistetaan, että alkuperäisten perillisten oikeuksia ei loukata.

OMAISUUDEN TESTAMENTTAAMINEN

Aviopuolisot voivat määrätä omaisuudestaan testamentilla ja näin siirtää omaisuutta kuolin tilanteessa toisilleen. Jos vainajalla on lapsia, heidän oikeutensa kuitenkin rajoittavat, mitä testamentilla voi määrätä. Lapsilla on oikeus lakiosaan, eli heille kuuluu aina vähintään puolet laskennallisesta perintöosasta, eikä tätä osuutta voi rajoittaa testamentilla. Sen sijaan testamentilla voidaan sivuuttaa toissijainen perintöoikeus.

Testamentilla voidaan myös rajoittaa aviopuolison perintöoikeutta. Eloonjäänyt puoliso voidaan sulkea testamentilla kokonaan perintöoikeuden ulkopuolelle. Avioehtosopimus ei kuitenkaan poista lesken perintöoikeutta, vaikka puolisoilla olisi ollut avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus.

Laki24-sivustolta löytyy maksuttomia testamenttipohjia, ja tarvittaessa voimme myös auttaa sen laatimisessa. Jos kaipaat apua perinnön jakoon liittyvissä ongelmissa, niin voit olla meihin yhteydessä. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.

Suomen Juristit Oy
Lakitiimi
30.3.2026