Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Myös tuomioistuin voi tarvittaessa tehdä tämän päätöksen. Yhteishuolto on ensisijainen lapsen huoltomuoto vanhempien erottua. Yhteishuollossa lapsen huolto on molempien vanhempien vastuulla tasavertaisesti, ja vanhemmat päättävät yhdessä lasta koskevista asioista ja tähän liittyvien päätösten teosta. Yhteishuolto voi olla onnistunut huoltomuoto esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhempien riidat eivät ole pitkäkestoisia ja ne koskevat lähinnä heidän keskeisiään asioita, vanhemmat kykenevät keskustelemaan lapsen asioista kypsästi ja ovat samoilla linjoilla lapsen kasvatusperiaatteiden suhteen, ja perheenä asuessaan vanhemmat ovat olleet tasapuolisia lapsen hoitamisessa.
Mikäli vanhemmat ovat ristiriitaisia eivätkä pääse huoltokysymyksen suhteen yhteisymmärrykseen, tulee huoltomuodon arvioinnissa ottaa huomioon se, kykenevätkö vanhemmat toimivaan yhteishuoltoon käytännössä. Huoltomuotoa valittaessa tulee aina kuitenkin varmistaa lapsen etu sekä se, ettei huoltomuoto muodostu aseeksi toista vanhempaa vastaan.
Joskus yksinhuolto voi olla lapsen edun kannalta parempi vaihtoehto. Tämä voi seurata esimerkiksi siitä, että riitainen yhteishuolto aiheuttaa lapselle jatkuvasti harmia, tai jos toinen vanhempi pyrkii vaikuttamaan yhteishuollon avulla toisen vanhemman yksityisasioihin. Yksinhuolto voi olla parempi vaihtoehto myös esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhempien riidat ovat pahoja ja pitkäkestoisia, lapsesta jo erillään asuva vanhempi on hankaloittanut lapsen asioiden hoitamista, vanhempi on käyttäytynyt väkivaltaisesti, tai vanhemmat asuvat kaukana toisistaan.
Nopeaa apua lakiasioihin.