Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen, henkilö voi varautua vanhuuteen tai yllättävään sairastumiseen. Valtuutuksen tekemällä henkilö käytännössä etukäteen päättää, kuka voi hoitaa hänen asioitaan sitten, kun hän ei itse enää kykene hoitamaan niitä. Valtuuttajaksi sanotaan sitä henkilöä, joka tekee itselleen edunvalvontavaltuutuksen, ja valtuutettu on puolestaan se henkilö, jonka valtuuttaja nimeää hoitamaan asioitaan. Valtuutettuna toimii usein esimerkiksi valtuuttajan aviopuoliso tai lapset. Näin valtuuttaja voi varmistua siitä, että hänen asioistaan huolehtiva henkilö on tuttu ja luotettava ihminen.
Miten edunvalvontavaltuutus tehdään?
Edunvalvontavaltuutuksen tekemiselle on tarkat muotovaatimukset, ja sitä voikin muodon puolesta verrata testamenttiin. Edunvalvontavaltuutus on muodoltaan valtakirja. Sen on ensinnäkin oltava kirjallinen, eli valtuutusta ei voi tehdä suullisesti. Valtakirjasta tulee löytyä seuraavat asiat:
- Valtuuttaja: Sen henkilön yhteystiedot, joka valtakirjan laatii.
- Valtuutettu: Sen henkilön yhteystiedot, jonka valtuuttaja valitsee hoitamaan asioitaan silloin, kun hän ei itse siihen enää kykene. Näin ollen valtuuttajan kannattaa varmistaa jo valtakirjaa laatiessaan, että hänen nimeämänsä henkilö on valmis ottamaan tehtävän vastaan, mikäli tarve tulee ajankohtaiseksi.
- Valtakirjan tarkoitus: Valtakirjassa tulee mainita, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja.
- Valtuutuksen voimaantulo: Valtakirjassa tulee ilmaista, milloin valtuutus astuu voimaan. Sen voi muotoilla esimerkiksi näin: ”Valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että tulen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistani.”
- Valtuutuksen kattavat asiat: Valtakirjassa tulee määritellä ne asiat, joissa valtuutettu voi toimia hänen puolestaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi omaisuuteen ja talouteen liittyvät päätökset, valtuutus kiinteistön tai asunto-osakkeiden hoitamiseen ja myymiseen, tai vaikka valtuutus merkkipäivälahjojen ostamiseen läheisille.
- Allekirjoitukset: Kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa, kahden todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä. Tämän jälkeen todistajat todistavat valtakirjan allekirjoittamalla sen. Valtuuttajan ei tarvitse kertoa todistajille valtakirjan sisällöstä, mutta hänen tulee kertoa heille kyseessä olevan edunvalvontavaltakirja. Todistajien tulee olla esteettömiä, mikä tarkoittaa sitä, etteivät he voi olla liian läheisessä suhteessa valtuuttajaan tai valtuutettuun. Näin ollen esimerkiksi valtuuttajan ja valtuutetun puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat tai sisarukset eivät voi toimia todistajina.
Valmis edunvalvontavaltakirja tulee säilyttää niin, että valtuutettu saa sen käyttöönsä tarvittaessa. Usein valtakirjaa säilyttääkin valtuutettu. Kun valtakirjan vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi, valtuutettu toimittaa sen Digi- ja väestötietovirastoon.
Koska edunvalvontavaltuutus on tärkeä ja itsemääräämisoikeuteen vaikuttava asiakirja, sen laatimiseen kannattaa pyytää apua oikeusoppineelta, jotta juuri omaan tilanteeseen vaikuttavat asiat tulevat huomioiduksi. Voit käyttää myös valmista edunvalvontavaltakirjapohjaamme lataamalla sen alla olevasta linkistä!
Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta.
Lähde §: laki edunvalvontavaltuutuksesta
06.02.2015
Päivitetty 24.07.2024
Suomen Juristit lakimies
Nopeaa apua lakiasioihin.
