Rikoslain 21 luku sääntelee henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Luvun 5 §:ssä säädetään pahoinpitelyn tunnusmerkit. Tämän kohdan mukaan ”joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” Myös yritys on rangaistava.
Pahoinpitely sisältää sekä fyysisen että psyykkisen kivun aiheuttamisen. Erolla on merkitystä sikäli, että ruumiillista väkivaltaa käyttäessä pahoinpitely voidaan toteuttaa ilman näkyviä ulkoisia seurauksia. Näin siksi, että jo tällaisenaan rikos loukkaa toisen ruumiillista koskemattomuutta. Jos taas rikos tehdään ilman ruumiillista väkivaltaa, rangaistavuuden kannalta vaaditaan teolta jonkinlaista seurausta (esimerkiksi ahdistus, itsemurha-alttius tms.). Tällaisina seurauksina laissa mainitaan ainakin terveyden vahingoittaminen, kivun aiheuttaminen ja tiedottomaan- taikka muuhun vastaavaan tilaan saattaminen. Terveyden vahingoittamisella viitataan sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen.
ruumiillinen väkivalta
Ruumiillinen väkivalta johtaa pääsääntöisesti vammaan tai muuhun terveyden vahingoittumiseen. Pahoinpitelyn perusmuoto on vammaan johtava taikka kipua aiheuttava fyysinen väkivalta toista kohtaan. Oikeuskäytännössä tyypillinen väkivallan muoto on nyrkillä lyöminen, ja lievempi pahoinpitely on käsiksi käyminen taikka töniminen. Ruumiillisen väkivallan käyttö voidaan rangaista pahoinpitelynä myös, milloin se tapahtuu seurausta aiheuttamatta. Myös psyykkisen vamman aiheuttanut, esim. shokkitilaan asettaminen, voi tulla arvioitavaksi pahoinpitelynä.
Terveyden vahingoittaminen
Pahoinpitelyä voi olla myös muunlainen toiminta, joka vahingoittaa ihmisen terveyttä. Tekoon ei välttämättä edes tarvitse liittyä perinteistä vakivaltaa vaan hallituksen esityksen (HE 94/1993 vp) mukaan terveyttä voidaan tahallisesti vahingoittaa tai kipua aiheuttaa muutenkin kun nyrkein tai puukoin. Tällaiset teot ovat rinnastettavissa perinteiseen väkivaltaan. Psyykkinen väkivalta, kiusaaminen, kaltoinkohtelu tai pahoinpitely voi pahimmillaan ajaa sen uhriksi joutuvan jopa itsemurhaan. Vakivalta tai teko, joka johtaa mielenterveyden häiriöön, on myös pahoinpitelyä
Törkeä pahoinpitely
Törkeä pahoinpitely säädetään Rikoslain 21 luvun 6 §:ssä. Törkeä pahoinpitely pidetään toimintaa joka aiheuttaa vaikeaa ruumiillista, vakavaa sairautta tai hengenvaarallisen tilan. Tämän lisäksi toimintaa luokitellaan törkeänä pahoinpitelynä kun rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. Ei riitä, että rikos tehdään hengenvaarallisella tavalla vaan lopputulos tulee olla hengenvaaralliseen tilaan asettaminen. Törkeästä pahoinpitelystä rangaistuksena on vankeutta vähintään yksi ja enintään kymmenen vuotta.
Lievä pahoinpitely
Lievä pahoinpitely säädetään Rikoslain 21 luvun 7 §:ssä. Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon. Lievänä pahoinpitelynä on mm luokiteltu käsiksi käyminen.
Heitteillepano
Heitteillepano on Suomen rikoslain 21 luvun 14 §:n tarkoittama henkeen tai terveyteen kohdistuva rikos. Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Heitteillepano on rangaistava teko vain, jos se tehdään tahallisesti. Rangaistavuuden edellytyksenä on myös, että teko aiheuttaa vaaraa kohteena olevan hengelle tai terveydelle. Heitteillepanoa koskeva rangaistussäännös korostaa velvollisuutta huolehtia avuttomaan tilaan joutuneesta, kun tekijä on aiheuttanut tämän tilan tai on tehtävänsä tai asemansa perusteella taikka muuten erityisesti velvollinen huolehtimaan tästä. Säännöksessä ei ole tarkemmin kuvattu, mitä avuttomalla tilalla tarkoitetaan. Avuttomuus voi johtua esimerkiksi uhrin iästä tai terveydentilasta, mutta myös ulkoisista olosuhteista.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
27.4.2016
(Päivitetty 5.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
