Irtisanomisen voi toimittaa sekä työnantaja että työntekijä. Työnantajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ainoastaan tietyillä perusteilla. Perusteet jaetaan henkilöön liittyviin sekä tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin. Työntekijä ei tarvitse erityistä syytä irtisanoutumiselleen.

Työsopimuksen irtisanomisperusteeseen on vedottava kohtuullisessa ajassa. Aika voi siis vaihdella olosuhteista riippuen. Käytännössä kohtuullista aikaa on tulkittu siten, että työnantajalla on 1-2 kuukautta aikaa vedota irtisanomisperusteeseen. Kohtuullisen ajan laskeminen alkaa siitä, kun toinen osapuoli saa tietää irtisanomisperusteesta. Esimerkiksi työntekijän laiminlyöntiin tai toistuviin poissaoloihin ei siis voida vedota useiden kuukausien tai vuosien päästä siitä, kun työnantaja sai näistä kuulla.

Sopimus irtisanotaan päättämisilmoituksella, joka on pääsääntöisesti toimitettava henkilökohtaisesti toiselle osapuolelle. Jos henkilökohtaisesti ilmoittaminen on mahdotonta, voidaan ilmoitus toimittaa myös postitse tai sähköisesti.

Jos työnantaja päättää työsopimuksen, hänellä on velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti päättämisen syistä työntekijälle. Työntekijän on kuitenkin pyydettävä tätä työnantajalta.

Irtisanomisen toimittamiseen liittyy molemminpuolinen kuulemisvelvoite. Toista osapuolta on kuultava, jos työsopimus päätetään toisen henkilöön liittyvällä perusteella. Tällainen peruste on esimerkiksi moitittava käytös. Jos työnantaja päättää sopimuksen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella, työnantajalla on velvollisuus selvittää työntekijälle nämä perusteet sekä irtisanomisen vaihtoehdot.

Lue lisää määräaikaisen työsopimuksen päättämisestä.

Lähde §: työsopimuslaki

Suomen Juristit Oy
22.4.2015
(Päivitetty 2.12.2021)