Isännöitsijän jääviys määräytyy hallituksen jäsenen esteellisyyssäännösten kautta. Isännöitsijä on jäävi samoin perustein kuin hallituksen jäsenkin on.

Isännöitsijän jääviys

Isännöitsijä on jäävi samoilla periaattella kuin hallituksen jäsenkin on.

Hallituksen jäsen (tai isännöitsijä) ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee:

1) hänen ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa;

2) sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien hallinnassa olevien osakehuoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta; taikka

3) hänen osakehuoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan.

Hallituksen jäsen ei myöskään saa ottaa osaa yhtiön ja kolmannen välisen edellä tarkoitetun asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.

Edellä mainittua sovelletaan myös, kun päätetään yhtiön puhevallan käyttämisestä oikeudenkäynnissä tai muuten. (AsOYL 7:4)

Isännöitsijän jääviys koskee siis paitsi päätöksen tekoa, myös asian käsittelyä jo ennen kuin siitä tehdään päätöksiä. Jääviys ei edellytä sitä, että todellista ristiriitaa välttämättä olisi edes olemassa. Jääviys eli esteellisyys asian käsittelyssä syntyy jo sillä perusteella, että isännöitsijän etu ”saattaa olla ristiriidassa” yhtiön edun kanssa. Kyse on siis enempi siitä, miltä asia ulkopuolisen silmin näyttää kuin siitä, miten asia todella on.

Isännöitsijän jääviys voi tulla vastaan esim. silloin, kun taloyhtiö tekee hankintoja tai kilpailuttaa remonttia ja isännöitsijä valmistelee niitä. Jos isännöitsijälle on mahdollisesti odotettavissa etua tietyn toimijan, toimittajan tai urakoitsijan käyttämisestä, voi isännöitsijä olla jäävi tällaisen asian käsittelyssä.