Itsenäinen väliintulija on sellainen sivullinen, johon asiassa annettavan tuomion sitova oikeusvoimavaikutus välittömästi ulottuu. Oikeusvoima ulottuu välittömästi sivulliseen, jos tuomio sitoo häntä samoin, kuin jos hän olisi itse ollut jutussa asianosaisena.

Sivullisella on tällöin välitön väliintulointressi asiassa ja hänelle onkin laissa säädetty asianosaisen asema. Itsenäinen väliintulija voi siksi tehdä osapuolia sitovia prosessitoimia, laajentaa kannetta sekä käyttää muutoksenhakuoikeutta. Prosessitoimia on tietyiltä osin rajoitettu. Asema määräytyy sen mukaan, sitooko oikeudenkäynnissä annettava tuomio häntä samalla tavalla kuin, jos hän olisi itse ollut siinä asianosaisena. Jos näin on henkilö voi olla itsenäinen väliintulija.

Tämä ei kuitenkaan tee väliintulijasta varsinaista asianosaista. Tuomiota ei siten anneta hänen nimissään, eikä hän voi tulla oikeutetuksi tai velvoitetuksi. Poikkeuksena on oikeudenkäyntikulut, jolloin voittanutta asianosaista tukenut väliintulija on oikeutettu samaan korvaukseen kuin asianosainen. Samoin hävinnyttä osapuolta tukentu väliintulija joutuu ottamaan kantaakseen vastapuolen kulut yhteisvastuullisesti.

Itsenäistä väliintulijaa ei voida kuulla prosessissa todistajan ominaisuudessa, vaan häntä kuullaan samoin edellytyksin kuin asianosaista.

Tavallinen väliintulija on eri asia kuin itsenäinen väliintulija

Toisesta väliintulon muodosta käytetään nimitystä varsinainen ja epäitsenäinen väliintulija tai sivuväliintulija. Se eroaa merkittävästi itsenäisestä väliintulijasta

Väliintulijan selvittäminen lähteekin siitä millainen väliintulo voi olla kysymyksessä.

Lue lisää lainvoimasta ja oikeusvoimasta.

Lähde §: oikeudenkäymiskaari

Suomen Juristit Oy
22.12.2016
(Päivitetty 20.11.2021)