Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan.

kuolinpesä

Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään myös kansanomaisesti nimitystä perikunta, joskin perikunnalla tarkoitetaan toisinaan myös vain niitä henkilöitä, jotka ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesä on kuolinpesänä olemassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä tulee kokonaan jaetuksi. Kuolinpesä on siis olemassa perinnönjaon loppuun toimittamiseen saakka. Näissä tilanteissa puhutaan jakamattomasta kuolinpesästä. Jakamattomasta kuolinpesästä on kyse myöskin silloin, kun jonkun henkilön kuolinpesä on jaettu vain osittain.

Jakamatonta kuolinpesää hallinnoi joko osakkaat yhteisesti tai käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä/pesänjakaja. Jakamaton kuolinpesä on yksikkö, jolla on omia oikeuksia ja velvollisuuksia. Jakamaton kuolinpesä voi tehdä oikeustoimia kuten myydä, ostaa, lainata, vuokrata ja tehdä muita sopimuksia. Jakamattoman kuolinpesän ”ääntä” käyttää osakasten kollektiivi. Jakamattoman kuolinpesän tekemiin oikeustoimeen tarvitaan kaikkien osakkaiden hyväksyntä, ellei pesään ole määrätty pesänselvittäjää/pesänjakajaa, jolloin hän yksin toimii kuolinpesän lukuun.

Jakamattoman kuolinpesän ongelma

Kuolinpesää ei ole pakko jakaa. Joskus kuolinpesät jäävätkin jakamatta pitkäksikin aikaa. Syitä on monia. Joskus kuolinpesässä on niin vähän varoja suhteessa osakasten määrään, että jaon kustannukset nousisivat korkeammaksi kuin jaettava omaisuus on. Tällöin osakkaille on halvempaa olla jakamatta pesää kuin ryhtyä sitä jakamaan. Toisinaan kuolinpesä on patoutuneesti riitainen siten, ettei jako sopimusteitse onnistu. Jos tässä tilanteessa ei kukaan hae pesänjakajaa, jää pesä jakamatta. Joskus taas kuolinpesään kuuluu esim. kotitila, jolla on tunnearvoa useammalle osakkaalle ja osakkaat haluavat, syystä tai toisesta, pitää tilan ”perikunnalla”.

Jakamattomat kuolinpesät muodostuvat ongelmaksi silloin, kun jakamattoman kuolinpesän osakkaatkin alkavat kuolemaan. Tällöin kunkin kuolinpesän osakkaan tilalle tulee hänen omat perillisensä. Kuolinpesän sisälle syntyy toinen kuolinpesä. Jos kullakin osakkaalla on lapsia, lapsilla omia lapsia, heillä ajan myötä omia lapsia ja kun jakamaton kuolinpesä siirtyy sukupolvelta toiselle, paisuu kuolinpesän osakkaiden määrä mahdottoman suureksi suhteessa kuolinpesän varallisuuteen nähden.

Mitä suurempi on osakasten piiri, sitä vähemmän pesästä on jaettavaa. Samaan aikaan osakaspiirin kasvamisen myötä myös kuolinpesän jakamisen kustannukset väistämättä nousevat. Siitä syntyy negatiivinen kierre. Mitä myöhemmäksi kuolinpesän jakamista lykätään, sitä huonommaksi tulee lopputulos. Samaan aikaan kuolinpesän hallinnointi tulee entistä hankalammaksi, kun hallintaan osallistuvien osakasten määrä kasvaa. Näillä perusteilla siis: kuolinpesä kannattaa jakaa mahdollisimman nopeasti.

Lähde §: perintökaari

Lue lisää jakamattoman kuolinpesän verotuksesta.

Suomen Juristit Oy
07.03.2019