Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan. Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisena voi olla luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yritys tai muu yhteisö. Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen itse tai velkoja.

KONKURSSIIN OIKEUDENKÄYNNIN AIKANA

Joskus voi käydä niin, että asianosainen ajautuu konkurssiin oikeudenkäynnin aikana. Tämä vaikuttaa yleensä asianosaisen oikeuteen käydä oikeutta omissa nimissään. Asianosainen menettää yleensä asialegitimaation. Asianosaisen joutuminen konkurssiin oikeudenkäynnin aikana tarkoittaa sitä, että asianosainen ei voi käydä oikeutta omissa nimissään sellaisista oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka kuuluvat konkurssipesän varallisuuteen. Asianosainen muuttuu konkurssin myötä konkurssivelalliseksi ja hänelle kuulunut oikeus käydä oikeutta omissa nimissään siirtyy konkurssipesälle. Tämä ei tarkoita, että konkurssipesästä  automaattisesti tulisi asianosainen konkurssivelallisen tilalle. Konkurssipesän on nimenomaisesti ilmoitettava haluavansa jatkaa oikeudenkäyntiä omissa nimissään. Tällöinkin velalliselle jää oikeus jatkaa oikeudenkäyntiä itsenäisenä väliintulijana.

Jos konkurssipesä ilmoitta, ettei se halua jatkaa oikeudenkäyntiä, luopuu konkurssipesä oikeudestaan tulla prosessiin konkurssivelallisen tilalle. Tässä tilanteessa konkurssivelallinen ei menetä asialegitimaatiotaan, vaan hän voi jatkaa oikeudenkäyntiä normaalisti omissa nimissään.

Eräissä tapauksissa asianosaisella on kuitenkin edelleen mahdollisuus jatkaa oikeudenkäyntiä. Asianosaisen asemalla kantajana tai vastaajana konkurssiin joutuessaan on myös merkitystä oikeudenkäynnin kohteena olevan kannevaatimuksen kannalta. Konkurssi voi myös raueta oikeudenkäynnin aikana.

 Vaikutuksista

Asianosainen voi joutua konkurssiin oikeudenkäynnin aikana joko jutun kantajana vai vastaajana. Jos konkurssivelallinen on kantajana ja voittaa jutun ei hän henkilökohtaisesti hyödy voitostaan, vaan saatu hyöty menee konkurssipesään. Velallisella on oikeus saada konkurssipesästä vastapuolen korvattavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut.

Sillä oliko jutun osapuoli kantajana vai vastaajana ajautuessaan konkurssiin oikeudenkäynnin aikana on erityistä merkitystä silloin, kun konkurssipesä ilmoittaa jatkavansa oikeudenkäyntiä omissa nimissään. Jos asianomistaja on ollut kantaja, tulee konkurssipesä velallisen tilalle ja tuomio annetaan konkurssipesän nimissä.  Jos velallinen on ollut vastaajana mahdollisuus antaa tuomio konkurssipesää vastaan riippuu siitä onko kohteena oleva rahasaatavaa valvottava konkurssissa.

Jotkut oikeudenkäynnin kohteena olevat rahasaatavat on siis valvottava ja tarkistettava konkurssissa ennen kuin henkilö voi saada jako-osuutena rahavaroja konkurssipesän varallisuudesta. Jos saatavaa ei voida valvoa konkurssissa voidaan tuomio antaa pesää vastaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että velvollisuus suorittaa tuomiossa määrätty saatava sitä vaatineelle siirtyy velalliselta konkurssipesälle.

Konkurssin raukeaminen oikeudenkäynnin aikana

Konkurssi voi raueta oikeudenkäynnin aikana. Tällöin kaikki konkurssin oikeusvaikutukset lakkaavat pääsääntöisesti välittömästi siitä, kun tuomioistuin on antanut päätöksen konkurssin raukeamisesta. Konkurssipesän nimissä käytyä oikeudenkäyntiä jatketaan konkurssivelallisen nimissä. Asianosaisen joutuminen konkurssiin oikeudenkäynnin aikana vaikuttaa huomattavasti hänen asemaansa oikeudenkäynnissä. Mikäli konkurssivelallinen haluaa jatkaa oikeudenkäyntiä, on tällöin syytä erottaa toisistaan hänen mahdollisuutensa jatkaa oikeudenkäyntiä itsenäisenä väliintulijana ja toisaalta taas mahdollisuus oikeudenkäynnin jatkamiseen hänen omissa nimissään. Konkurssivelallisen on hyvä olla perillä myös oikeudenkäynnin jatkamisesta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista ja siitä, millaisia hyötyjä mahdollinen oikeudenkäynti toisi konkurssivelalliselle. Konkurssiin joutunut asianosainen voi turvautua ammattilaisen apuun selvittäessään omia oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan konkurssivelallisena.

Lue lisää asianosaisseuraannosta riita-asiassa

Lähde §: oikeudenkäymiskaari, konkurssilaki

Suomen Juristit Oy
7.12.2016
(Päivitetty 10.11.2021)