Konkurssipesään voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä yksi tai useampi pesänhoitaja. Varsinkin laajoihin ja yleisesti ottaen hankalempiin konkurssipesiin on mahdollista määrätä useampia pesänhoitajia selvittämään konkurssipesää. Mikäli pesänhoitajia on useampia, he voivat keskenään jakaa konkurssipesään kuuluvien tehtävien hoitamisen. Tehtävien jako ei kuitenkaan suoraan poista pesänhoitajien vastuuta toistensa virheistä ja laiminlyönneistä. Pesänhoitajien vastuu on jakamatonta ja pesänhoitajien intresseissä on varmistaa pesän koko hallinnon ja tehtävien jaon asianmukaisuus.
Pesänhoitajien tulee sopia erityisen tarkoin pesän rahavarojen käytöstä väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Tuomioistuimen vahvistettua pesänhoitajien tehtävien jaon, on pesänhoitajan vastattava pääsääntöisesti ainoastaan omista tekemisistään. Pesänhoitajille kuuluva ja myös vaadittava yleinen huolellisuusvelvollisuus saattaa lisäksi edellyttää myös toisen pesänhoitajan toiminnan valvomista.
Pesänhoitajan tulee korvata konkurssipesälle sellainen vahinko, jonka hän tai hänen avustajansa on tehtävää hoitaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta konkurssipesälle aiheuttanut. Konkurssipesälle aiheutettu vahinko voi näin ollen tarkoittaa kaiken laisia ja laatuisia vahinkoja mutta velkojalle, velalliselle tai muulle taholle aiheutettua vahinkoa koskevan vahingonkorvausvelvollisuuden syntymiseltä edellytetään aina konkurssilain säännösten rikkomista. Tosin, jos konkurssilain säännöksiä ei ole rikottu, kuuluu vastuu aiheutetusta vahingosta konkurssipesälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pesänhoitaja voisi välttyä korvauksien suorittamiselta, vaan hänet voidaan edelleen tahallisuuden tai huolimattomuuden perusteella määrätä vastuuseen aiheuttamastaan vahingosta konkurssipesää kohtaan.
Vahingonkorvauksen sovitteluun ja jakautumiseen sovelletaan myös konkurssitilanteissa vahingonkorvauslain säännöksiä.
Lähde §: ulosottokaari, konkurssilaki, vahingonkorvauslaki sekä KKO 2001:70
Lue lisää
Suomen Juristit Oy
11.08.2021
Nopeaa apua lakiasioihin.
