Kuolinpesän varojen käyttö on vapaasti osakkaiden keskenään sovittavissa silloin, kun kuolinpesä on osakkaiden yhteisessä hallinnassa.

Kuolinpesän varojen käyttö riippuu siitä, miten kuolinpesän on järjestäytynyt. Kuolinpesä voi järjestäytyä osakkaiden yhteiseen hallintaan tai rajoitettuun pesänselvittäjän hallintaan. Pesänselvittäjällä tarkoitetaan käräjäoikeuden määräämää pesänselvittäjää, joka määrätään sen jälkeen, kun joku tai jotkut osakkaista ovat erikseen päätyneet hakemaan käräjäoikeudelta pesänselvittäjän määräämistä. Pesän osakkaat voivat myös valtuuttaa jonkun tai jotkut henkilöt, esim. yhden osakkaista, hoitamaan kuolinpesää ja sen raha-asioita.

Osakkaiden yhteishallinto

Perintökaari lähtee siitä, että osakkaiden tulee — milloin ei ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa — yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Tätä kutsutaan osakkaiden yhteishallinnoksi, mikä on siis lähtökohta kuolinpesässä. Vasta sen jälkeen, jos osakkaat aktiivisesti toimien järjestävät kuolinpesän hallinnon muulla tavalla, tämä yhteishallinto loppuu. Kuolinpesän osakkaat siis yhdessä päättävät varojen käytöstä. Kukaan osakkaista ei voi yksin päättää varojen käytöstä, vaan se on aina koko kuolinpesän yhteinen päätös. Kuitenkin perintökaaressa on myös poikkeus pääsääntöön: ”Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi.” Tällaisena toimenpiteenä voidaan ajatella esimerkiksi vainajan hautaus ja siihen laitettavat kustannukset.

Pesänselvittäjän hallinto

Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa pesä jakokuntoon. Pesänselvittäjä saa käyttää kuolinpesän varoja silloin, kun varojen käyttö on pesän selvittämisen kannalta tarpeellista. Pesänselvittäjä saa tehdä kuolinpesälle kuluja mutta vain silloin, kun ne ovat perusteltuja.

Suomen Juristit Oy
07.03.2017
(Päivitetty 11.08.2021)