Avioeron sattuessa osapuolilla on monesti lainoja. Lainat voivat olla yhteisiä, tai ne voivat olla vain toisen osapuolen nimissä. Lähtökohtana on lainojen henkilökohtaisuus, joka tarkoittaa sitä, että omiin nimiin otetusta lainasta vastataan itse.
Poikkeuksen tästä muodostaa sellainen henkilökohtainen laina, joka on tarkoitettu yhteisen talouden edistämiseen taikka perheen elatusta varten. Tällaisesta lainasta aviopuolisot vastaavat lähtökohtaisesti yhdessä. Samoin yhteisiin nimiin otetusta lainasta osapuolet vastaavat yhdessä, ja viimekädessä myös toistensa puolesta.
Avioliiton päättyessä osapuolten välillä tulee tehdä ositus. Osituksessa huomioidaan niin yhteiset- kuin henkilökohtaiset velat. Henkilökohtaiset velat pienentävät henkilön omaisuutta, kun osituksessa lasketaan mahdollisen tasingon määrää.
Sellainen velka, joka on otettu väärin perustein varallisuussuhteiden manipulointitarkoituksessa tai vastaavassa vahingoittamistarkoituksessa, voidaan jättää osituksessa toimituksen ulkopuolelle.
Kaikista turvallisinta on laatia kattava avioehtosopimus, jossa omaisuuden ja velkojen jaosta on sovittu etukäteen – näin voidaan välttyä ongelmilta myöhemmin. Avioehtosopimusta voi myös päivittää aika ajoin laatimalla uuden sopimuksen.
Suomen Juristit Oy
Sami Rautiainen OTM
10.12.2025
Nopeaa apua lakiasioihin.