Autokauppariidoissa yksi yleisimmistä puolustuksista on, että myyjä ei tiennyt viasta. Ensimmäinen kysymys liittyy myyjän virhevastuuseen. Kun auto ostetaan liikkeestä, myyjä vastaa antamiensa tietojen paikkansapitävyydestä, vaikka hän ei todella olisi tiennyt auton virheestä. Myyjän antaman tiedon tulee olla oikeaa, jos autoa on kuvailtu tietyllä tavalla tai sille on ilmoitettu tietty kilometrimäärä. Kuluttajansuojalain pääsäännön mukaan tavara on siis virheellinen, jos se ei vastaa myyjän antamia tietoja. Myyjä ei siis vapaudu vastuusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän tiennyt antavansa virheellistä tietoa.
Tähän pääsääntöön on olemassa myös poikkeuksia. Jos virheellinen tieto on peräisin esimerkiksi valmistajalta tai maahantuojalta, niin myyjä voi joissain tapauksissa vapautua vastuusta. Tämä kuitenkin edellyttää, että myyjä voi osoittaa, ettei hän tiennyt tiedon olevan virheellinen, eikä hänen kohtuudella voitu odottaa tietävän virheestä. Käytännössä tämä tarkoittaa melko korkeaa kynnystä vapautua vastuusta.
Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa sovelletaan puolestaan kauppalakia. Myös yksityishenkilöiden välisessä kaupassa myyjä on virhevastuussa ja vastaa täten antamistaan tiedoista. Myyjän tietämättömyys poistaa vastuuta vain, jos myyjä ei ollut tietoinen virheestä eikä hänen olisi pitänytkään olla tietoinen siitä. Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa tietämättömyyteen on kuitenkin hieman helpompi vedota, koska yksityiseltä myyjältä ei voida edellyttää samanlaista asiantuntemusta kuin ammattimaiselta autoliikkeeltä.
VAIKUTUS VAHINGONKORVAUSVASTUUSEEN
Virhevastuun lisäksi myyjän tietämättömyys vaikuttaa myös myyjän vahingonkorvausvastuuseen. Vahingonkorvausvastuussa tietämättömyydellä on enemmän painoarvoa ja sitä käsitellään miltei samalla tavalla yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa sekä yksityishenkilön ja liikkeen välisessä autokaupassa.
Vahingonkorvausvastuu jaetaan kahteen kategoriaan. Nämä kategoriat ovat oikeudellisin termein välittömät ja välilliset vahingot. Välitön vahinko tarkoittaa tässä yhteydessä, että aiheutuneella vahingolla on välitön yhteys virheelliseen autoon. Välittömänä vahinkona voidaan pitää esimerkiksi auton hinauskustannuksia, jos ne johtuvat auton virheestä. Välittömien vahinkojen osalta myyjä on ankarassa vastuussa eli myyjän tietämättömyys ei vapauta tätä välittömien vahinkojen korvausvastuusta. Sen sijaan välillisten vahinkojen osalta vahingonkorvausvastuu edellyttää yleensä myyjän huolimattomuutta. Välillinen vahinko tarkoittaa sellaista vahinkoa, joka ei suoraan johdu auton virheestä ja se voi tarkoittaa esimerkiksi ansionmenetystä.
Tilanteissa, joissa myyjä on toiminut törkeän huolimattomasti tai muuten epärehellisesti, hän ei voi vedota esimerkiksi vastuunrajoitusehtoihin tai ostajan velvollisuuteen tarkastaa auto ennen kauppaa. Tällöin myyjä on niin virhevastuussa kuin myös täydessä vahingonkorvausvastuussa myymästään autosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myyjän on otettava selvää auton kunnosta ennen kauppaa ainakin perustasolla ja vielä tarkemmin silloin, jos kyseessä on autoliike. Jos ostamasi ajoneuvo ei vastaa sovittua tai tarvitset apua autokauppaan liittyen, ole meihin yhteydessä. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.
Suomen Juristit
Lakitiimi
4.5.2026
Nopeaa apua lakiasioihin.