Omaisuuden ositus on avioliitto-oikeudellinen toimitus, jossa avioliiton purkauduttua tai avioeron vireillä ollessa puretaan puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde.

Omaisuuden ositus on toimitettava myös silloin, kun puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Muiden kuin aviopuolisoiden ja rekisteröityjen kumppanien välillä ei ositusta toimiteta, koska avio-oikeutta vastaavaa oikeutta toisen omaisuuteen ei muilla pariskunnilla ole. Omaisuuden osituksesta säädellään niin avioliittolaissa kuin perintökaaressakin.

Milloin omaisuuden ositus on toimitettava?

Osituksen tarkoituksena on toteuttaa puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus konkretisoituu enemmän omistavan puolison velvollisuutena maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Avio-oikeuden nojalla puolisot tai puolison perilliset saavat osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketun avio-omaisuuden säästöstä.

Avioehtosopimuksella, lahjakirjalla tai testamentilla voidaan kuitenkin sulkea avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen pois, jos niissä niin määrätään. Avio-oikeuden ulkopuolelle suljetun omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen ei myöskään avio-oikeutta ole. Avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden tuottoon avio-oikeus sen sijaan on, ellei toisin ole määrätty.

Jos avio-oikeus on avioehdolla tai muutoin suljettu kokonaisuudessaan pois, toimitetaan omaisuuden erottelu.

Puolison kuoleman jälkeinen ositus

Puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osituksessa kuolleen puolison perilliset ovat osituksen osapuolina. Osituksesta on laadittava osituskirja, jonka muotovaatimus on sama kuin perinnönjaosta laadittavan perinnönjakokirjan muoto.

Jotta osituksessa omaisuutta saanut puoliso tai tämän perilliset voisivat saada suojaa toisen puolison velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa, osituskirja on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi. Jos osituskirjaa ei maistraattiin jätetä, ei takaisinsaannin määräajat mahdollisen velkojia loukkaavan osituksen peruuttamiseksi lähde kulumaan ja silloin velkoja voi vedota oikeustoimeen periaatteessa, esim. 20 vuoden kuluttua osituksen toimittamisesta.

Onko ositusta pakko tehdä?

Minkäänlaista osituspakkoa ei oikeusjärjestelmämme tunne, joten osituksen toimittamatta jättämistä ei ole sanktioitu. Ositus voi kuitenkin olla edellytys eräille muille oikeustoimille, kuten perinnönjaolle. Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa, osituksessa tai omaisuuden erottelussa täsmentyy perittävän jäämistö eli periytyvä omaisuus.

Lue lisää osituksen toimittamisesta ja sovittelusta!