Avioliiton purkautuessa puolisoiden välinen varallisuussuhde puretaan osituksessa. Osituksessa selvitetään avioliiton osapuolten varat ja velat, ja omaisuus jaetaan. Sikäli kun mainitut varat ja velat ovat avio-oikeuden alaisia, ne muodostavat yhteenlaskettuna puolisoiden yhteisen omaisuuden säästön.

Tasingon maksuvelvollisuus ja suorittamistapa

Osituksessa enemmän omistavan puolison tulee toisen puolison sitä vaatiessa suorittaa niin kutsuttua tasinkoa vähemmän omistavalle siten, että puolisoiden varallisuusasema muodostuu yhtä suureksi. Osapuolista se, joka osoittautuu velvolliseksi suorittamaan tasinkoa, saa päättää mitä omaisuutta hän luovuttaa tasinkona. Tasinko voidaan kuitenkin yleensä aina maksaa rahana.

Vastikkeet

Avioliittolaissa on säädetty erityisistä vastikkeista. Vastikesäännöillä on pyritty suojaamaan avioliittolain mukaisen puolittamisperiaatteen toteutumista osituksessa. Vastiketta annetaan laissa määritellyin edellytyksin puolisolle, jonka avio-oikeuden alainen omaisuus on vähentynyt toisen puolison toimien vuoksi. Vastikesäännöstöä on oikeuskirjallisuudessa kutsuttu ennallistamissäännöstöksi, koska vastikkeilla pyritään ennallistamaan ositushetken tilanne vastaamaan sellaista tilannetta, jossa puolisot ovat hoitaneet avio-oikeuden alaista omaisuuttaan niin, ettei se ole aiheettomasti vähentynyt toisen puolison vahingoksi. Vastikkeilla siis pyritään pitämään puolisoiden väliset varallisuussuhteet laskennallisesti samassa laajuudessa avio-oikeuden alaisena, kuin avio-oikeuden ulottuvuudesta on aikanaan määrätty. Vastikkeet ovat osituksessa laskennallisia eriä, eivätkä ne jää velaksi osituksen jälkeen (AL 96 §).

Lähde §: avioliittolaki

Lue lisää tasinkoprivilegistä.