Aviopuolisot voivat toimittaa osituksen haluamallaan tavalla lain tahdonvaltaiset ositussäännökset sivuuttaen. Lainsäätäjän tarkoitus on, että osituksesta kuitenkin aina laaditaan osituskirja. Tämä on myös osapuolten edun mukaista.

Osituskirja sopimusosituksessa

Sopimusositusta ei luonteeltaan sopimusvapauden puitteissa laadittuna sitovana sopimuksena voi materiaalisilla eli sisällöllisillä perusteilla moittia. Uutta ositusta haluavan onkin perustettava vaatimuksensa muodon puutteellisuuteen. Siksi vihamielisten riitautuksien välttämiseksi osituskirjan laatiminen on tärkeää. Ositusta on kuitenkin mahdollista sovitella.

Sopimusosituksessa osituskirjan allekirjoittavat osituksen osapuolet ja lisäksi vaaditaan kaksi esteetöntä henkilöä todistamaan. Toimitusosituksessa sen sijaan riittää, kun osituksen toimittava pesänjakaja yksin allekirjoittaa osituskirjan.

Oikeuskäytännössä lievät muodon puutteellisuudet eivät ole kumonneet ositusta, mikäli puutteellisuus ei ole määräävästi vaikuttanut osituksen lopputulokseen. Osituksen muotosäännös ei siis ole ns. varsinainen muotosäännös, jonka noudattaminen olisi sopimuksen pätevyyden edellytys. Esimerkki varsinaisesta muotosäännöksestä on maakaaren kiinteistönluovutusta koskeva muotosäännös. Osituskirjaa voidaan kuvailla sopimusosituksessa ositustahojen sopimusneuvottelujen konkreettiseksi lopputulokseksi.

Osituskirja toimitussopimuksessa

Toimitusosituksessa on kyse osituksesta, jonka toimittaa pesänjakaja. Hän vastaa täysin toimituksen kulusta. Tuomioistuin määrää pesänjakajan tehtävään. Toimitusositus tulee yleensä kysymykseen silloin, kun katsotaan, ettei sopimusositusta yksinkertaisesti voida pitää sopivana vaihtoehtona. Ositustahot voivat yksin tai yhdessä vaatia pesänjakajan määräämistä toimituksen suorittamiseen.

Allekirjoitettava osituskirja laaditaan myös toimitusosituksen yhteydessä. Toimitusosituksen osalta on kuitenkin riittävää, että pesänjakaja allekirjoittaa osituskirjan ja osapuolet kuittaavat osituskirjaan hyväksyntänsä. Toisin kuin sopimusosituksessa, osituskirjaa ei ole välttämätöntä todistaa oikeaksi.

Osituskirjan merkitys kuolinpesää koskevissa asioissa

Osituskirjaa voi tarvita osoittamaan perillisten määräysvalta kuolinpesään kuuluvaan kiinteistöön. Esim. lainhuutoa perillisten nimiin haettaessa osituskirja vaaditaan osoitukseksi siitä, että kyseinen kiinteistö kuuluu kuolinpesään ja on osituksessa osoitettu perillisten osuuteen. Muutoin lainhuutoa on haettava myös lesken nimiin.

Lue lisää ositussopimuksen keskeisestä sisällöstä ja omaisuuden osituksesta!

(Lähde §: Avioliittolaki)