Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden jako. Jos aviopuolisot päätyvät toimittamaan osituksen sopimusosituksessa, laaditaan ositussopimus.

Ositussopimus

Ositussopimuksessa puolisoiden on mahdollista jakaa omaisuutensa haluamallaan tavalla. Poikkeuksena tästä on kuitenkin velat, joiden uudelleenjakamisesta on aina sovittava yhdessä velkojan kanssa. On hyvä huomioida, että osituksella saattaa olla verotuksellisia vaikutuksia.

Jos sopimusositus ei tule kyseeseen, osituksessa voidaan käyttää erillistä pesänjakajaa, jonka määrää käräjäoikeus toisen tai molempien puolisoiden sitä hakiessa.

Ositussopimuksen sisältö

Lähtökohtaisesti ositussopimuksessa voidaan sopia mistä tahansa puolisoiden haluamasta seikasta, jolloin ositussopimuksista voi muodostua sisällöllisesti hyvin monenlaisia sopimuksia. Pääsääntöisesti kuitenkin sopimuksessa määrätään siitä, miten omaisuus jaetaan eron yhteydessä tai jos avioliitto päättyy puolison menehtymisen vuoksi. Lisäksi puolisot voivat sopia heidän välisestään keskinäisestä elatuksesta, asumiskorvauksista tai toisen hyväksi tehdyn työn korvaamisesta. Ositussopimuksessa voidaan sopia muun muassa lasten elatuksesta, huollosta sekä asuinpaikasta.

Ositussopimusta ei koske rekisteröintivaatimukset, jonka vuoksi sopimus jää vaille samanlaista julkivarmistusta kuin esimerkiksi avioehtosopimus. Puolisoiden allekirjoitusten lisäksi ositussopimukseen tarvitaan myös kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.

Ositussopimusta on mahdollista sovitella yleisten kohtuullistamissääntöjen puitteissa, jolloin sopimuksen alunperin sovittu lopputulos voi olla täysin erilainen, mitä puolisot ovat alun perin tarkoittaneet tai halunneet. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti, vaikka itse ositus voidaan periaatteessa tehdä myös suullisesti. Sopimuksen tulisi sisältää puolisoiden koko omaisuus ja jako on suoritettava aina loppuun. Muutoin kyseeseen tulee osittainen ositus, jolloin ositus jätetään kesken.

Ositus

Osituksessa toteutetaan avio-oikeus määrittämällä osituslaskelman avulla avio-osat sekä mahdollisesti määrätään enemmän omistavan puolison maksettavaksi tuleva tasinko. Ositussopimus ei kuitenkaan sellaisenaan korvaa itse ositusta. Puolisoiden on siitä huolimatta toimitettava ositus, vaikkeivat he olisi ositussopimusta tehneet. Ositusperuste on olemassa, kun avioliitto on purkautunut puolison kuoleman johdosta tai avioero on tullut vireille.

Ositus voidaan siten toimittaa ositussopimuksen mukaisesti. Tavanomaisia asiakirjoja, joita osituksessa usein tarvitaan ovat esimerkiksi päätös avioeron harkinta-ajan alkamisesta sekä selvitykset pankkitalletuksista. Kun ositus on toimitettu, ei puolisoilla ole enää avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei toisin ole määrätty.

Lue lisää osituskirjan laatimisesta ja osituksen toimittamisesta!

(Lähde §: Avioliittolaki)