Perintökaari lähtee siitä olettamuksesta, että kuolinpesän osakkailla on mahdollisuus keskenään sopuisasti kyetä hoitamaan kuolinpesän hallinnon pesänselvitys. Pesänselvittäjän hallinto on osakkaiden yhteishallinnolle toissijainen vaihtoehto. Yhteishallinto on joustava ja ylivoimaisesti yleisin kuolinpesän hallintomuoto. Siinä osakkaat voivat hoitaa pesää parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuitenkin pesän ja vainajan velkojien edut on otettava huomioon.

Miten kuolinpesän hallinto ja varojen käyttö järjestetään?

Mikäli osakkaat ryhtyvät sellaisiin toimiin, joista saattaa aiheutua velkojille vahinkoa, voivat he joutua henkilökohtaisesti vastaamaan kaikista kuolinpesän veloista. Tällainen uhka rajoittaa osakkaiden toimintavapautta. Käytännössä osakkaiden on mahdollista jopa jakaa pesän varoja ennen velkojen maksua. Jos velat myöhemmin maksetaan asianmukaisesti, ei henkilökohtainen velkavastuu tule ajankohtaiseksi.

Kuolinpesän varoista on aina suoritettava hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat kustannukset. Myös pesänjakajan hakemisesta aiheutuneet kulut voidaan maksaa kuolinpesän varoista. Pesänjakajan palkkiosta vastaavat sen sijaan kuolinpesän osakkaat. Käytännössä nämäkin kulut voidaan kuolinpesän varoista ottaa, mikäli velkojien oikeus ei vaarannu ja osakkaat asiasta näin sopivat. Verottaja ei kuitenkaan perintöverotuksessa mitään jakovarauksia vähennyksinä hyväksy.

Eloonjääneellä puolisolla sekä elatusta kaipaavilla lapsilla on oikeus saada tarvitsemansa elatus kuolinpesästä niin kauan kuin se on selvitettävänä. Pesänselvityksen kestäessä voidaan perittävältä toimeentulonsa saaneelle osakkaalle ennakolta erottaa varoja, mikäli katsotaan tämän perintöosuuden tähän riittävän eikä velkojien oikeus vaarannu.

Lähde §: perintökaari

Lue lisää kuolinpesän omaisuuden hoidosta.

Suomen Juristit Oy
16.02.2015
(Päivitetty 17.08.2021)