Miten kaapatun lapsen palauttaminen ei-sopimusvaltiosta on mahdollista?
Jos lapsi on viety luvattomasti valtioon, joka ei ole osapuolena lapsikaappaussopimuksessa, vanhemman tulisi ottaa yhteyttä ulkoasiainministeriöön, joka hoitaa asian eteenpäin kyseisen maan Suomen ulkomaanedustustolle. Edustusto voi sitten ryhtyä käytettävissä oleviin toimenpiteisiin lapsen tavoittamiseksi ja palauttamiseksi. Yhteydenpitoa ulkoasiainministeriöön samoin kuin mahdollisten muiden toimenpiteiden hoitamista varten on hyvä, jos lapsen vanhemmalla on käytössään asiansa osaava lakimies.
Edustusto voi avustaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamisessa esimerkiksi ottamalla yhteyttä lapsen kaapanneeseen vanhempaan ja lapseen. Samoin edustusto voi selvittää lapsen olinpaikan ja asuinolosuhteet sekä avustaa paikallisen lainsäädännön mukaisen oikeusavustajan ja oikeusavun saamisessa. Edustusto muutoinkin auttaa yleisluonteisten tietojen hankkimisessa kyseessä olevan valtion lainsäädännöstä ja välittämää asiassa tietoja ja asiakirjoja viranomaisille ja asiaa hoitavalle oikeusavustajalle. Lisäksi edustusto avustaa lapsen kotiuttamiseen liittyvissä käytännön järjestelyissä.
Edustusto pyrkii nimenomaan edistämään lapsen vapaaehtoista palauttamista ja sovinnollisen ratkaisun aikaansaamista. Muihin toimenpiteisiin edustusto ryhtyy ensisijaisesti paikallisten viranomaisten välityksellä tekemällä virka-apupyynnön yleensä paikalliselle ulkoministeriölle. Edustustot eivät voi avustaa lapsen takaisinkaappaamisessa, toimia asianajollisissa tehtävissä, vaikuttaa oikeudenkäyntiin ja tuomioistuimen päätöksen lopputulokseen tai toimia asiassa vastoin kyseisen maan lakia.
Ulkoasiainministeriö ja edustustot pyrkivät saamaan asiassa kaiken mahdollisen virka-avun, mutta kyseisen maan oikeusjärjestelmän vaatimaa oikeusprosessia lapsen palauttamiseksi ulkoasiainministeriön tai edustuston toimenpiteet eivät voi korvata. Viranomaiset vieraassa valtiossa eivät aina ole halukkaita puuttumaan lapsikaappauksiin, mikä voi johtua erilaisista perhe-, kulttuuri- ja uskonnollisista käsityksistä.
Jos lapsi on sen valtion kansalainen, johon hänet on kaapattu, voivat mahdollisuudet virka-avun saamiseen lapsen palauttamiseksi olla huomattavasti rajoitetummat. Näin saattaa olla myös, kun vanhemmat tai toinen heistä on kyseisen valtion kansalaisia. Jos vanhemmat eivät pääse sovintoon asiassa, ainoaksi keinoksi lapsen palauttamiseksi saattaa jäädä oikeudenkäynnin aloittaminen maassa, johon lapsi on kaapattu. Ensisijaisesti toki pyritään siihen, että suomalainen päätös tunnustettaisiin ja täytäntöönpantaisiin vieraassa valtiossa. Jos Suomessa annettu päätös tunnustetaan päteväksi, voidaan palauttamistoimiin ryhtyä kyseisessä valtiossa.
Jos suomalaista päätöstä ei tunnusteta, käynnistetään erillinen oikeusprosessi, jossa päätetään lapsen huollosta kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti. Tuomioistuin vieraassa valtiossa käsittelee tapaukset oman lainsäädäntönsä ja määräystensä mukaisesti ja tällöin on huomattava, että joissakin maissa lait perustuvat suoraan uskonnollisiin sääntöihin. Oikeusprosessia varten on hyvä palkata paikallinen asianajaja. Oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin voi saada apua kyseisestä valtiosta tai Suomen oikeusapusäännösten nojalla. Prosessit vieraassa valtiossa voivat olla hyvinkin aikaavieviä.
Nopeaa apua lakiasioihin.
