Laskennallinen ja reaalinen jako

Miten perinnönjako pelkistettynä menee?

Perinnönjako sisältää kaksi puolta, laskennallisen jaon ja reaalisen jaon. Lähtökohta on lakimääräinen perimysjärjestys, joka osoittaa jäämistön jako-osakkaat. Kun vielä otetaan huomioon mahdollinen testamentti, voidaan määrittää kunkin perillisen suhteellinen perintöosuus, joka ilmaistaan murtolukuna. Esim. Pertille kuuluu 1/6 jäämistöstä.

Laskennallisen jaon toinen vaihe on perillisen arvomääräisen perintöosuuden laskeminen. Tämäkään vaihe ei tuota ongelmia, jos jäämistön kokonaisarvo on luotettavasti selvitetty. Arvomääräinen osuus on suhteellisen osuuden avulla laskettava eurosumma jäämistön koko arvosta. Edellä mainitulle Pertille kuuluisi siten 10.000 euron arvoinen osuus jäämistöstä, jonka kokonaisarvo on 60.000 euroa. Näin on perillisen laskennallinen perintöosuus selvitetty.

Perinnönjaon reaalinen vaihe käsittää kunkin perillisen oman arvomääräisen osuuden hintaisen omaisuusmassan erottamisen jäämistöstä perilliselle. Tämä lienee perinnönjaon ongelmallisin ja riitoja aiheuttavin puoli. Kuka saa mitäkin.

Perinnönjaon toimittamisesta on säännökset perintökaaressa. Samat säännöt pätevät soveltuvin osin myös omaisuuden osituksessa, mm. jakokirja muotovaatimuksena ja esineellinen jakonormi, jota saatetaan pikkutarkastikin joutua soveltamaan, mikäli osakkaat eivät pääse reaalisesta jaosta sopimukseen.